Museo ympäristökasvatuksen paikkana – yläkoululaiset sään ja ilmaston äärellä

UUTINEN | julkaistu: 26.4.2019

Miten sää vaikuttaa elämääni nyt ja millaisia merkityksiä sillä on ollut entisajan ihmisille? Näitä kysymyksiä yläkoululaiset pohtivat hankkeessa, jossa ympäristökasvatusta kehitetään uudella tavalla historian ja arkeologian tarjoamien mahdollisuuksien avulla.

Aboa Vetus & Ars Nova -museon ja kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonian yhteishanke Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt on tarjonnut varsinaissuomalaisille kouluille monialaisen oppimiskokonaisuuden tänä keväänä. Hankkeen tavoitteena on lisätä yläkouluikäisten ymmärrystä ilmaston vaikutuksista ympäristöön ja toisaalta ihmisen vaikutuksesta ilmastoon.

Ilmastonmuutos konkretisoituu säätiloissa ja ihmisten sääkokemuksissa. Ilmiöpohjaisessa oppimiskokonaisuudessa ilmastoa ja säätä on tarkasteltu monien oppiaineiden avaamista näkökulmista, sekä fysikaalisena ilmiönä että historiallisena jatkumona. Kokonaisuuteen kuului ennakkotehtäviä, ympäristökasvattajan kouluvierailu sekä työpaja museolla. Ympäristökasvattajan kanssa koululaiset käsittelivät ilmastonmuutosta ja omien kulutustottumusten vaikutuksia tulevaisuuden säähän. Museossa paneuduttiin menneisyyden säätiloihin arkeologisen tutkimuksen ja vanhojen sääpäiväkirjojen kautta.

Hankkeessa syntyvät oppilastyöt kootaan kevään päätteeksi Aboa Vetus & Ars Novan Omatila-galleriaan näyttelyksi, joka on esillä 24.5.–1.9.2019. Syksyllä kokemusten pohjalta järjestetään opettajille koulutuksia ja kootaan sähköinen opetusmateriaali vastaavan monialaisen ilmiökokonaisuuden toteuttamiseksi kouluissa, kerhoissa ja muun ympäristö-, kulttuuri- ja luontokasvatuksen parissa.

Sää ja mää – sään merkityksiä ennen ja nyt on ensimmäinen yhteistyöprojekti kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio Valonian ja kulttuuriperinnön asiantuntijan Aboa Vetus & Ars Novan välillä. Hanke saa tukea Keski-Suomen ELY-keskukselta. Hankkeen aineistoja hyödynnetään myös osana Ilmastonmuutosta koskeva tieto ja Itämeri -hanketta, jota rahoittavat Tiina ja Antti Herlinin säätiö sekä Suomen Akatemia. Sen tavoitteena on tuoda yhteen erilaisia tiedonlajeja, kuten tieteellistä ja eri viiteryhmien kokemuksellista tietoa ilmastonmuutoksesta ja siihen sopeutumisesta.

Museo voi toimia myös ympäristö- ja ilmastokasvatuksen paikkana. Kuva Jari Nieminen.
Museo voi toimia myös ympäristö- ja ilmastokasvatuksen paikkana. Kuva Jari Nieminen.
Dendrokronologia on yksi arkeologian tutkimusmenetelmistä ja se tarkoittaa puiden vuosirenkaisiin perustuvaa ajoittamista. Puu kasvattaa jokaisena elinvuotenaan runkonsa ympärille uuden vuosirenkaan eli luston, jonka paksuus vaihtelee. Vuosirenkaista voidaan myös päätellä, millaiset sääolot puun kasvuaikana ovat olleet. Kuva Jari Nieminen.
Dendrokronologia on yksi arkeologian tutkimusmenetelmistä ja se tarkoittaa puiden vuosirenkaisiin perustuvaa ajoittamista. Puu kasvattaa jokaisena elinvuotenaan runkonsa ympärille uuden vuosirenkaan eli luston, jonka paksuus vaihtelee. Vuosirenkaista voidaan myös päätellä, millaiset sääolot puun kasvuaikana ovat olleet. Kuva Jari Nieminen.
Oppilaat tutkivat työpajoissa vanhoja sääpäiväkirjoja ja tekivät myös omia säähavaintoja. Kuva Jari Nieminen.
Oppilaat tutkivat työpajoissa vanhoja sääpäiväkirjoja ja tekivät myös omia säähavaintoja. Kuva Jari Nieminen.
Aboa Vetus & Ars Novassa pohditaan tänä keväänä yläkoululaisten kanssa säätä ja sen merkityksiä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kuva Jari Nieminen.
Aboa Vetus & Ars Novassa pohditaan tänä keväänä yläkoululaisten kanssa säätä ja sen merkityksiä ennen, nyt ja tulevaisuudessa. Kuva Jari Nieminen.
Yläkoululaiset pohtivat suhdettaan säähän Sää ja mää -hankkeen oppimiskokonaisuudessa. Kuva Jari Nieminen.
Yläkoululaiset pohtivat suhdettaan säähän Sää ja mää -hankkeen oppimiskokonaisuudessa. Kuva Jari Nieminen.
Oppilaat tutustuivat sanoihin, joilla 1800- ja 1900-luvuilla kuvailtiin säätä. Oudoilta tuntuvien sanojen inspiroimina he kehittivät omia säähavaintojaan parhaiten kuvaavia sanoja.
Oppilaat tutustuivat sanoihin, joilla 1800- ja 1900-luvuilla kuvailtiin säätä. Oudoilta tuntuvien sanojen inspiroimina he kehittivät omia säähavaintojaan parhaiten kuvaavia sanoja.
Oppilaat tutustuivat sanoihin, joilla 1800- ja 1900-luvuilla kuvailtiin säätä. Oudoilta tuntuvien sanojen inspiroimina he kehittivät omia säähavaintojaan parhaiten kuvaavia sanoja.
Oppilaat tutustuivat sanoihin, joilla 1800- ja 1900-luvuilla kuvailtiin säätä. Oudoilta tuntuvien sanojen inspiroimina he kehittivät omia säähavaintojaan parhaiten kuvaavia sanoja.

RSS syöte