Rettigin palatsi 90 vuotta

Ars Nova
19.10.2018−26.5.2019

90 vuotta sitten Aurajoen rannalle Turun keskustaan valmistui näyttävä nelikerroksinen palatsi, tupakkatehtailijan edustava koti, jonka suurta tonttia ympäröi kauttaaltaan muuri. Rettigin palatsin 90-vuotisjuhlanäyttely kertoo nykyisin museona toimivan rakennuksen arkkitehtuurista ja alkuperäisestä sisustuksesta.

Näyttely on esillä museon toisessa kerroksessa. Arkistoista ja kokoelmista kootun kuva- ja esinemateriaalin avulla koko rakennus tulee tutuksi. Turkulaisten paikkaan liittyvät muistot ovat myös osa näyttelyä.

Palatsi keskellä kaupunkia

Rettigin palatsi eli Villa von Rettig sijaitsee keskeisellä paikalla Aurajoen itärannalla, Turun tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin läheisyydessä. Tontin historia ulottuu keskiaikaan asti. Tämän poikkeuksellisen yksityiskodin rakennuttaja vuorineuvos Hans von Rettig (1892–1979) kuului Rettigin teollisuussukuun, joka kotiutui Turkuun 1800-luvun puolivälissä tupakkatehtaan perustamisen myötä.

Arkkitehtuuriltaan Rettigin palatsi edustaa 1920-luvun klassisismia. Rakennuksen tyyli on selkeä ja puhdaslinjainen, mutta mukana on vielä lainoja barokin ja renessanssin arkkitehtuurista. Arkkitehti Valter Jung (1879–1946) suunnitteli palatsin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi, jossa ulkokuoren, interiöörien ja puutarhan yksityiskohdat olivat tarkkaan harkittuja.

Palatsin pääjulkisivu suunnattiin Rettiginrinteen puolelle kohti Aurajoen alajuoksua. Sen edustalle rakentuva puisto noudatti symmetriaa epäsäännöllisen muotoisen tontin sallimissa puitteissa. Pääsisäänkäynti oli Hämeenkadun puolella, ja vieraat ajoivat pihaan komeasta rautaportista.

Nunnankadun puoleinen piha oli arkisemmassa käytössä. Se toimi palatsin asukkaiden kulkureittinä ja henkilökunnan päivittäisten askarten näyttämönä. Muun muassa autotallit sijaitsivat täällä.

Edustavaa asumista

Rettigin palatsi 90 vuotta -näyttely kertoo sekä säilyneistä että muuttuneista yksityiskohdista rakennuksessa. Näyttely piirtää myös kuvaa siitä, millaisessa käytössä rakennuksen eri kerrokset ja huoneet ovat olleet.

Nelikerroksisen rakennuksen sydämen muodosti niin sanottu juhlakerros. Se suunniteltiin edustuskäyttöön arvokkuutta ja vakavaraisuutta ilmentävine huoneineen. Samalla se oli osa perheen päivittäisessä käytössä olevaa kotia. Sisustuksen suunnitteluvastuun jakoivat arkkitehti Valter Jung ja turkulaisen huonekalutehdas N. Bomanin suunnittelijat.

Huoneiden tunnelma vaihteli tummien puupintojen leimaamasta barokkihenkisyydestä keveämpään, vaaleita sävyjä suosivaan tyyliin. Juhlasalin, ruokasalin, kahvihuoneen, kirjaston ja talon isännän työhuoneen ikkunat avautuivat Rettiginrinteen puoleiseen puutarhaan. Rakennuksen joenpuoleisessa päädyssä sijaitsi puoliympyrän muotoinen talvipuutarha, joka toimi myös juhlatilaisuuksien pitopaikkana.

Toisessa asuinkerroksessa sijaitsivat makuu- ja vierashuoneet. Nykyään tämä kerros on taidenäyttelyiden esittelytilana, mutta siellä on edelleen nähtävillä alkuperäisiä yksityiskohtia kuten makuuhuoneisiin johtanut koristeellinen käytävä ja isäntäparin käytössä ollut vihreällä marmorilla päällystetty kylpyhuone.

Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsivat observatorio ja biljardisali. Niiden arkkitehtoninen muotokieli ja yksityiskohdat muistuttivat talon isännän Hans von Rettigin kiinnostuksen kohteista: merenkulusta ja purjehduksesta. Koko kerroksen pituisesta tilasta avautuu näkymät sekä Rettigin tupakkatehtaalle että sataman suuntaan. Nykyisin Biljardisali toimii museon kokoustilana.

Kodista museoksi

Yksityiskodiksi valmistunut Rettigin palatsi muutti muotoaan vasta 1990-luvulla. Vuonna 1995 avattu Aboa Vetus & Ars Nova on muuttanut palatsin ja koko tontin elämän. Rakennusta ympäröivä muuri on avattu Itäiselle Rantakadulle, yksityisestä on tullut julkinen, kodista museo.

Näyttelyn oheistapahtumat tarkastelevat palatsin historiaa eri näkökulmista. Tarjolla on asiantuntijaluentoja, muistojen keruuta sekä erikoiskierroksia. Tutustu ohjelmaan!
 

Sisustuksessa käytetty tumma puu loi juhlakerroksen ruokasaliin arvokkuutta. Salin sisustus oli huonekalutehdas Bomanin käsialaa. Gustaf Welinin ottama kuva on vuodelta 1930. Kuva Rettig Group.
Näkymä Rettigin palatsi 90 vuotta -näyttelystä, joka on esillä museon toisessa kerroksessa. Kuva: Karoliina Lomarainen.
Toisen kerroksen koristeellinen käytävä. Kuva Jari Nieminen, Aboa Vetus & Ars Nova.
Nunnankadun puolella oli palatsin arkipiha puistoineen. Pihan kautta palatsiin kulkivat sekä perheenjäsenet että henkilökunta. Kuva Gustaf Welin, Rettig Group.
Rettigin palatsin puisto nykyisessä asussaan. Keskellä näkyvä vesiallas on rakennettu museon perustamisen jälkeen. Kuva Jari Nieminen, Aboa Vetus & Ars Nova.
Näkymä Rettigin palatsi 90 vuotta -näyttelystä, joka on esillä museon toisessa kerroksessa. Kuva: Karoliina Lomarainen.
Näkymä Rettigin palatsi 90 vuotta -näyttelystä, joka on esillä museon toisessa kerroksessa. Kuva: Karoliina Lomarainen.
Näyttelyyn on koottu paljon valokuvia eri arkistoista. Rettigin palatsin puoliympyrän muotoisesta talvipuutarhasta suunniteltiin avara, juhlava tila. Suurista ikkunoista muodostuva seinä päästi valon virtaamaan huoneeseen vapaasti ja avasi näkymän Aurajokimaisemaan. Kuva: Åbo Akademis bildsamlingar