Yhteistyöllä vaikuttavaksi

UUTINEN | julkaistu: 3.10.2018

Syyskuun alussa joukko museoammattilaisia kokoontui pohtimaan museoiden suhdetta nuoriin, työelämään ja innovointiin, Museot innovaatioalustoina -hankkeen järjestämässä ajatushautomossa Tekniikan museossa. Tarkoituksena oli jakaa kokemuksia uudenlaista yhteistyötä kehittävistä museohankkeista sekä pohtia museoiden vaikuttavuutta ja roolia yhteiskunnassa. Päivä koostui puheenvuoroista, työpajasta, opastuksesta sekä yhteisestä keskustelusta.

Tilaisuus alkoi katsauksella Museot innovaatioalustoina -hankkeessa jo koettuun ja opittuun. Puheenvuorossa nostimme esiin uusia oivalluksiamme nuorten kanssa työskentelystä sekä museon ja innovoinnin yhteistyöstä. Kokemuksista kerrotaan lisää hankkeen verkkosivuilla.

Mikä luo vaikuttavuutta?

Ajatushautomon ensimmäisen vieraspuheenvuoron piti Ateneumin yleisötyöpäällikkö Satu Itkonen otsikolla Museo uudessa valossa? Aitoa vaikuttavuutta etsimässä, jossa hän kertoi muun muassa Ateneumin hankeyhteistyöstä Sitran kanssa, Taidetestaajat-hankkeesta, sekä uudesta kielenoppimista museossa kehittävästä pilottihankkeesta.

Vaikuttaakseen on museon oltava saavutettava. Itkonen pohti puheenvuorossaan saavutettavuutta monesta näkökulmasta. Hän korosti pienten avausten merkitystä ei-tyypillisille kävijäryhmille. Nuorten suuntaan Ateneum esimerkiksi nyökkää tarjoamalla vapaan pääsyn museoon alle 18-vuotiaille. Saavutettavuus on paljon muutakin kuin fyysinen esteettömyys. Yhtenä esimerkkinä Itkonen nosti poliittiset kannanotot, jotka tekevät museosta saavutettavan myös vähemmistöille.

Itkonen herätti puheenvuorollaan ajattelemaan myös museon rajoja. Vaikka uudenlaiset yhteistyökuviot kehittävät museokenttää ja luovat uutta, on museoiden tarpeellista myös pohtia, onko toiminta omien arvojen tai strategian mukaista.

Itkonen puhui myös sitouttamisesta ja pohti, miten sitouttaa hankkeeseen koko museo. Läheskään aina hankkeissa opittu ei leviä muualle taloon. Onnistuneena hankkeena sitouttamisen näkökulmasta hän mainitsi Taidetestaajat, joka on Ateneumissa muuttanut museon käsitystä oppaan roolista ja siitä, millaista opastaminen voi olla.

Puheenvuoro kokonaisuudessaan katsottavissa täältä.

Yleisöt museon vahvuutena

Toisena vieraspuhujana oli Leenu Juurola Tiedekeskus Heurekasta otsikolla Oppilaat innovoimassa uusia oppimisratkaisuja – yhteiskehittämistä tiedekeskuksessa. Juurola kertoi Heurekan EduDigi ja DIT (=Do It Together) -hankkeista ja totesi niiden toimivan apuna kouluille digiloikan tekemisessä ja erilaisten digialustojen esittelemisessä. Kouluissa erilaisiin oppimissovelluksiin tutustumiselle on usein hyvin vähän aikaa.

Juurola mainitsi yhdeksi Heurekan tavoitteista törmäyttää tiedekeskuksen erilaisia kävijäryhmiä ja saattaa yhteen koululaiset, opettajat ja yrittäjät. Yhteiskehittämishankkeissa kehittäjät ja käyttäjät työskentelevät yhdessä. Tärkeää on Juurolan mukaan hyvä fasilitointi ja se, että puhutaan kävijäryhmän kieltä. Turvalliseen ja innostavaan ilmapiiriin on tärkeää panostaa. Kävijälle pitää välittyä, että hän on arvokas osallistuja.

Heurekan yhteiskehittämishankkeissa yhdistyvät tuotekehittämisprosessin hahmottaminen, innovaatiokasvatus, yrittäjämäinen oppiminen, innostavat kumppanit ja hyödyt kouluille ja yrityksille. Haasteina Juurola mainitsi hinnan määrittelyn ja erilaisten innovaatioalustojen yhteensovittamisen. Miten saada yhdistettyä monia toimijoita mahdollisimman pienellä hinnalla?

Juurolan puheenvuoro katsottavissa täältä.

Työkaluja luovaan yhteistyöhön

Puheenvuorojen jälkeen Pauliina Kinanen Museoliitosta veti Creative Museum -hankkeessa syntyneen Toolkit-julkaisun pohjalta työpajan. Ryhmissä sovellettiin erilaisia luovia työskentelytapoja omiin organisaatioihin ja visioitiin uudenlaisia yhteistyökuvioita museoille.Työpajan pohjalta ideoitiin esimerkiksi taiteesta uutta lähestymistapaa kasvien tutkimiseen ja havainnoimiseen. Entä mitä syntyisi, jos kutsuttaisiin oppilaitokset mukaan pohtimaan, mitä verkossa olevilla kuvakokoelmilla voidaan tehdä? 

Yhteenveto

Loppukeskustelussa esitettiin kysymyksiä puheenvuoroista ja tuotiin esiin päivän aikana nousseita ajatuksia. Keskustelua herätti muun muassa nuorten osallistaminen. Kuinka saada nuoret puhumaan ja avautumaan? Moni koki, että rentous ja epätavalliset ympäristöt luovat usein parhaan alustan keskustelun syntymiselle.

Entä mitä kaikkea museo voi olla suhteessa tulevaisuuden työelämään? Ympäristö oppia tärkeitä työelämätaitoja vai ennemminkin ajattelutaitojen kautta tulevaisuuden työelämän tukija? Vaikka museoissa toteutetaan jatkuvasti työelämään linkittyviä, esimerkiksi työelämätaitoja tai yritysyhteistyötä kehittäviä hankkeita, ei myöskään pidä unohtaa museoita työllistäjinä ja harjoittelupaikkojen tarjoajina.

Museoiden yleisöt pohdituttivat. Kuten Leenu Juurola mainitsi puheenvuorossaan, museon vahvuus on sen yleisöissä. Siksi onkin selvitettävä keitä he ovat, ja sen sijaan, että tehtäisiin heitä varten, tehtävä myös heidän kanssaan. Lisäksi on satsattava siihen, että nämä erilaiset yleisöt toimivat myös keskenään. Mukana ollut tulevaisuuden tutkija Katriina Siivonen muistutti, etteivät nykypäivän yleisöt löydy enää vain museon seinien sisältä, vaan myös verkosta.

-Heini Sorakivi, hankekoordinaattori

Toolkit-työpaja museoammattilaisten ajatushautomossa Tekniikan museossa 7.9.2018. Kuva: Jari Nieminen / Aboa Vetus & Ars Nova.
Toolkit-työpaja museoammattilaisten ajatushautomossa Tekniikan museossa 7.9.2018. Kuva: Jari Nieminen / Aboa Vetus & Ars Nova.
Marianna Karttunen Tekniikan museosta veti osallistujille innovaatio-opastuksen Tekniikan maa -näyttelyyn. Kuva: Jari Nieminen / Aboa Vetus & Ars Nova.
Marianna Karttunen Tekniikan museosta veti osallistujille innovaatio-opastuksen Tekniikan maa -näyttelyyn. Kuva: Jari Nieminen / Aboa Vetus & Ars Nova.

RSS syöte