Turun palon tuhot esillä Aboa Vetus & Ars Novan kaivauksilla

UUTINEN | julkaistu: 7.7.2017

Arkeologi Elina Mattila kaivauksilla. Kuva Ilari Aalto.

Aboa Vetus & Ars Nova -museo on kuukauden ajan tehnyt arkeologisia tutkimuksia Nunnankadun puoleisella pihalla. Kaivauksiin johti arkistotutkimukseen perustuva tieto, että tontilla on sijainnut kaksi Turun palossa vuonna 1827 tuhoutunutta kivitaloa. Kaivauksella on jo paljastunut toisen rakennuksen raunio ja runsaasti Turun palossa tuhoutuneita esineitä.

Rettigin tontin puutarhan alla olevat kivitalot on merkitty vuoden 1742 venäläiseen karttaan, jonka avulla ne osattiin paikantaa. Taloista on säilynyt myös asukasluetteloita ja palovakuutus vuodelta 1826 – vain vuotta ennen Turun paloa. Palovakuutuksesta käy muun muassa ilmi, minkälaiset ovet, ikkunat, kaakeliuunit ja katto taloissa on ollut.

Aboa Vetus & Ars Novan kaivaus on edennyt Turun palon kerroksiin asti. Palo näkyy dramaattisesti maan alta löytyneissä hiiltyneissä puissa, sulaneissa ikkunaruuduissa ja palossa hukkuneissa esineissä. Kaivauksilla on löytynyt 1800-luvun alun turkulaisten elämästä kertovia posliiniastioiden kappaleita, savisten liitupiippujen katkelmia, pullojen ja snapsilasien sirpaleita ja joitakin rahoja, kuten vuoden 1748 äyri.

Paloa edeltävä Turku odottaa syvemmällä maan alla

Kesän aikana kaivaukset jatkuvat Turun paloa vanhempiin kerroksiin. Tutkittava alue sijaitsee Luostarikorttelin historiallisilla tonteilla 14 ja 15, joista vanhimmat tiedot ovat 1600-luvulta. Silloin tontit tunnettiin nimillä ”Källaren” ja ”Forsteen”. Nimitys ”Källaren” tuli tontin omistajasta Anders Merthenistä, joka omisti kaupungin kellarioikeudet, eli vastasi Turun anniskelusta. Myöhemmin tontit yhdistettiin, ja Turun palon aikaan tontti kivitaloineen kuului kauppias Carl Fredrik Semeniukselle.

Tutkimusalueella on kaksi kivitalon rauniota, joista toinen oli palon aikaan asuintalona ja toinen varastona. Palon jälkeen rakennusten pystyyn jääneet seinät purettiin uuden asemakaavan tieltä. Kivitalot saattavat olla jopa keskiaikaisia, ja niiden ikää selvitetään kaivauksella. Kaivauksella etsitään myös merkkejä Turun vanhimmasta asutuksesta. Muualta Rettigin tontilta on löytynyt jälkiä jopa 1200-luvulle ajoittuvasta kaupunkimaisesta asutuksesta.

Museo kutsuu yleisöä tutustumaan ja osallistumaan kaivauksille

Yleisö pääsee vapaasti tutustumaan kaivauksiin arkisin klo 12–16. Heinäkuun lopussa yleisöllä on myös mahdollisuus osallistua kaivauksiin yhden päivän mittaisilla arkeologisilla museokursseilla. Kullekin kurssille mahtuu 10 henkeä ja kurssit toteutetaan 21.7., 24.7., 25.7., 27.7., 28.7., 31.7. klo 10–15. Kurssin hinta 60 euroa sisältää lounaan. Lisätiedot ja varaukset: museoassistentti Heini Sorakivi, heini.sorakivi@aboavetusarsnova.fi

Kaivausjohtaja, arkeologi Ilari Aalto esittelee tutkimuksen etenemistä Mullan alta -blogissaan. Kaivaus jatkuu elokuun loppuun.

Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuneen rakennuksen rauniot ovat paljastuneet kaivauksissa. Rakentamisaikaa ei vielä tiedetä. Kuva Ilari Aalto.
Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuneen rakennuksen rauniot ovat paljastuneet kaivauksissa. Rakentamisaikaa ei vielä tiedetä. Kuva Ilari Aalto.
Kaivaukselta on löytynyt kappaleita vihreästä kaakeliuunista, joka sijaitsi vuoden 1826 palovakuutuksen mukaan toisen tutkittavan rakennuksen salissa.
Kaivaukselta on löytynyt kappaleita vihreästä kaakeliuunista, joka sijaitsi vuoden 1826 palovakuutuksen mukaan toisen tutkittavan rakennuksen salissa.
Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuneen rakennuksen rauniot ovat paljastuneet kaivauksissa. Rakentamisaikaa ei vielä tiedetä. Kuva Ilari Aalto.
Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuneen rakennuksen rauniot ovat paljastuneet kaivauksissa. Rakentamisaikaa ei vielä tiedetä. Kuva Ilari Aalto.
Kaivauksia johtaa arkeologi Ilari Aalto, joka ohjaa myös kesän arkeologisia museokursseja. Kuva Jari Nieminen.
Kaivauksia johtaa arkeologi Ilari Aalto, joka ohjaa myös kesän arkeologisia museokursseja. Kuva Jari Nieminen.

RSS syöte