Seitsemän aikakerrosta Turun historiaa Konsulinnan alta

UUTINEN | julkaistu: 27.4.2017

Aboa Vetus & Ars Nova -museon arkeologiset kaivaus- ja valvontatyöt Konsulinna-nimellä tunnetun toimistorakennuksen kellarissa on saatu päätökseen. Rakennus sijaitsee Hämeenkadun ja Nunnankadun kulmassa, samalla tontilla museon kanssa. Täyttömaan seasta löytyi rakenteita, rakennusjätettä ja esineitä useammalta eri vuosisadalta. Esiin tulleet rakenteet dokumentoitiin ja niiden yhteydessä säilyneet esinelöydöt otettiin talteen. Kaivauksen tutkimusmenetelmänä käytettiin 3D-dokumentointia, jonka tuloksista on tuotettu myös animaatio.

Konsulinna rakennettiin 1830-luvulla ja tontin aikaisempia vaiheita ei tunnettu ennen kaivauksia kovin tarkasti. Toteutettu tutkimus on tuonut esiin uutta tietoa paikan menneisyydestä. Kaivauskohteen tekee merkitykselliseksi sen hyvä arkeologinen säilyminen. Yleensä arkeologisissa kaivinkonevalvonnoissa ei tule vastaan rakenteiden jäänteitä useassa eri päällekkäisessä kerroksessa, mutta Konsulinnan alta saatiin esiin ainakin seitsemän säilynyttä arkeologista kerrosta.

Aikaisemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että alue on ollut asuttuna yhtäjaksoisesti 1300-luvulta asti, ja että 1600-luvulla aluetta asuttivat saksankieliset valtaporvarit. Alueen läpi kulki kapea poikkikatu aivan 1800-luvulle asti. Myös keskiaikaisen Pyhän Nikolauksen kiltatalon on aiemmin arveltu sijainneen tontilla.

Vanhimmat rakenteet keskiajalta

Keskiaikaisissa kulttuurikerroksissa dokumentoitiin lukuisia puurakenteita. Näiden hirsirakennusten seinä- ja tukirakenteista otettiin vuosirengasnäytteitä. Näytteistä vanhimmat ajoittuivat 1200-luvulle. Kyseessä on vanhimpia Turun keskustan alueen rakennusajoituksia. Myös muualta Rettigin tontilta, Aboa Vetuksen alueella on tehty 1200-luvulle meneviä ajoituksia.

Tulipaloja ja konflikteja

Puurakennusvaiheen jälkeen tontille on rakennettu ainakin yksi kivitalo, oletettavasti 1500-luvulla. Talon viereen kivetty poikkikatu tehtiin myös 1500-luvun aikana.

1500–1600-luvut olivat Turussa lukuisien kaupunkipalojen ja konfliktien aikaa, mikä näkyi myös tämän kaivauksen tuloksissa, muun muassa palaneen hirsirakennuksen jäännöksinä. Ilmeisesti myös ainoa kaivauksen yhteydessä havaittu kivitalo joutui puretuksi kaupunkituhojen seurauksena. Ajan levottomuuksista voi kertoa myös 1500-luvulle ajoittuva suuri, haljennut tykinkuula.

Isovihan jälkeen löydöt vähenevät

Isovihan aikaan (1713–1721) Konsulinnan tontti on luultavasti autioitunut ja tuhoutunut. Muistoksi on jäänyt vain muutamia venäläisiä rahoja. Tältä ajalta olevia esinelöytöjä saatiin kaivauksilla talteen vähemmän kuin aiemmista kerroksista.

1700-luvun aikana alue muuttui sisäpihaksi, jonka halkaisi uusittu katukiveys. Vuosisadan loppuun mennessä poikkikatu peittyi maalla ja vanhan kadun suuntaisesti rakennettiin kaksi piharakennusta ennen Turun paloa 1827. Aikakaudesta kertovia esinelöytöjä Konsulinnan alta paljastui esimerkiksi Hollannin kautta tuotuja liitupiippuja sekä kiinalaista tuontiposliinia.

Kolmiulotteinen dokumentointi arkeologisessa tutkimuksessa

Arkeologisissa kaivauksissa ylempänä olevat nuoremmat kerrokset tuhoutuvat, kun kaivetaan esiin syvempiä tasoja. Konsulinnan kaivauksissa sovellettiin kolmiulotteista dokumentointitapaa, jonka avulla esiin kaivetut kerrokset on voitu tallentaa uudella tavalla. Valokuviin pohjautuva 3D-dokumentointi nopeuttaa tutkimusta ja mahdollistaa monin verroin tarkemman aineiston analyysin. Se myös tuo mahdollisuuksia arkeologisen aineiston esittämiseen. 3D-aineistojen avulla pystytään tuottamaan esimerkiksi fotorealistisia animaatioita kaivausten eri vaiheista sekä tarkastelemaan kaivausaluetta lintuperspektiivistä.

Arkeologiset valvontatyöt liittyivät museon toimistorakennuksen paalutukseen, jonka yhteydessä kellarista poistettiin täyttömaata. Konsulinna-nimellä tunnettu rakennus on valmistunut 1820- ja 30-lukujen taitteessa. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen vuosina 1878, 1895 ja 1940. Kyseessä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde merkittävällä paikalla. Rettigin suvulle rakennus kuului vuodesta 1848 alkaen, ja Konsulinnaksi se on nimetty viimeisen asukkaansa, konsulin leski Anna von Rettigin mukaan.

Videon tuotanto: Aboa Vetus & Ars Nova -museo

Käsikirjoitus, kaivausten 3D-mallit ja puhe: Kim Krappala
Video ja äänet: Teemu Tuovinen
Kuvankäsittely: Jari Nieminen
Kaupunkinäkymä: Google Earth

RSS syöte