Museot innovaatioalustoina: Ensimmäinen vaihe takana

UUTINEN | julkaistu: 31.5.2018

Museot innovaatioalustoina -hankkeen ensimmäinen vaihe, ajatushautomot, on nyt saatu päätökseen sekä täällä Turussa Aboa Vetus & Ars Nova -museossa että Helsingissä Tekniikan museossa. Kevään aikana hankkeen molemmissa museoissa järjestettiin kaksi ajatushautomoa. Teemoina käsiteltiin muun muassa intuition käyttöä työelämässä, ympäristöarvoihin nojaavaa innovointia, raja-aitoja rikkovaa innovointia, kulttuurin hyvinvointivaikutuksia, megatrendejä, työelämän muutoksia, tulevaisuuden demokratiaa ja robotisaatiota. Tavoitteena hankkeessa on osallistaa nuoria korkeakouluopiskelijoita tulevaisuuden työelämätaitojen sekä yhteiskunnallisen ajattelun pariin. Miten näihin tavoitteisiin sitten ajatushautomoissa pyrittiin?

Työelämätaitoja museossa

Hankkeessa uskomme, että tärkeitä tulevaisuuden työelämätaitoja ovat muun muassa monipuoliset ongelmanratkaisukyvyt, luova ja kriittinen ajattelu, oman osaamisen tunnistaminen sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot.

Ajatushautomot muodostuivat teemoihin liittyvistä asiantuntijapuheenvuoroista ja työpajatoiminnasta. Työpajoissa harjoiteltiin luovaa ajattelua sekä ajatusten nyrjäyttämistä innovoinnin ja ongelmanratkaisun tukena, ideoiden jakamista ja yhteiskehittämistä. Työskentelyä sidottiin museoiden sisältöihin: Turussa keskiaikaiseen kaupunkihistoriaan sekä nykytaiteeseen, Helsingissä tekniikan ja innovaatioiden kehittymiseen.

Osa työpajoista oli museoiden henkilökunnan suunnittelemia, osa taas Humakin opiskelijoiden itsensä kokonaan tuottamia. Osallistujat pääsivät kokeilemaan muun muassa eläytymisharjoituksia, keskustelevaa kuvantulkintaa, tanssityöpajaa, out of the box -harjoituksia, Escape room -tyylistä työskentelyä sekä erilaisia ideointimenetelmiä. Työpajoissa oli elementtejä museoiden jo käyttämistä menetelmistä, mutta myös uusia työskentelytapoja kokeiltiin. Osallistujina ajatushautomoissa oli pääasiassa Humakin kulttuurituotannon sekä yhteisöpedagogian opiskelijoita, Turussa lisänä museologian opiskelijoita yliopistolta sekä taideopiskelijoita Taideakatemiasta.

Tuloksia

Osallistujilta kerättiin palautetta ajatushautomopäivistä. Hankkeen kannalta kiinnostavia ovat kokemukset museosta oppimisympäristönä, käytettyjen menetelmien vaikutukset ajattelu- ja oppimiskyvykkyyteen sekä nuorten suhtautuminen innovointiin.

Ajatushautomot koettiin positiivisiksi ja ajatuksia herättäviksi. Oppimistavoitteet saavutettiin, toki kyseessä oli aina vain lyhyt, yhden päivän kestävä tapahtuma. Museossa työskentely tuntui inspiroivalta ja hauskalta. Suurin osa koki museon helpottavan erilaisten näkökulmien avaamista, muutama tosin koki museon rajaavan aihepiiriä turhaan juuri museoiden ympärille. Suurimmalla osalla museoympäristö kuitenkin stimuloi ajattelua ja luovuutta. Museo koettiin myös hyväksi alustaksi ideoiden jakamiselle ja yhdessä työskentelylle. Innovointi itsessään tuntui ajatushautomopäivien jälkeen helpommin lähestyttävältä ja tutummalta.

”Opin rohkeutta ajatella ”laatikon ulkopuolelta”, sekä sanoa ajatuksia ääneen. --- Myös ajatus kilpailun unohtamisesta herätti.”

”Ajatukset kääntyivät automaattisesti luovemmalle vaihteelle.”

”Minua muistutettiin siitä, että kaiken ei tarvitse olla valmista, keskeneräiset ajatukset voi tuoda julki.”

”Voisin tulevaisuudessa miettiä juuri eri ympäristöjä parantaakseni oppimistani.”

”Oli mukava tehdä työtä / ideoida vieraiden ihmisten kanssa.”

Mitä me opimme?

Opimme paljonkin nuorten osallistamisesta, tässä ei varmaan koskaan voi tulla valmiiksi: huomiota on kiinnitettävä muun muassa osallistujajoukon heterogeenisyyteen, ohjelman aikataulutukseen, toiminnan tavoitteiden ja hyötyjen sanallistamiseen. Käytännön kokemukset osoittivat, että jatkossa on tärkeää panostaa siihen, että osallistujien taustat olisivat monipuolisia: erilaisia ihmisiä yhteen tuomalla ajattelu, ongelmaratkaisu ja innovointi pääsevät toteutumaan parhaiten.

Ajatushautomoiden käsittely jälkikäteen auttoi pohtimaan myös museon käyttöä alustana, sen mahdollisuuksia oppimisympäristönä ja ajattelutaitojen kautta tulevaisuuden työelämän tukijana.

Havaitsimme, että museossa työskennellessä pelkkä ympäristö ei välttämättä riitä: työskentelyn tueksi tarvitaan museotyöntekijöiden ammattitaitoa. Museon käyttäminen pelkkänä yksisuuntaisena alustana ei useinkaan ole kauhean hedelmällistä. Sen sijaan museoammattilaiset osaavat johdatella kävijöiden ajattelua pidemmälle sekä kuroa yhteen kokonaisuuksia. Heillä on kyky saada museoesineet elämään ja saada ihmiset jakamaan ajatuksiaan. Toisaalta havaitsimme myös sen, että museoammattilaiset voivat oppia paljon museon käyttäjiltä, tässä tapauksessa nuorilta. Työskentely onkin parhaimmillaan kaksisuuntaista.

Museoiden potentiaali oppimisympäristöinä on valtava. Museo on suhteellisen neutraali, tasa-arvon mahdollistava tila, joka voi poistaa tavanomaisia ajattelun esteitä. Museoissa on helppo innostua ja löytää itsestään uusia puolia. Museoissa ajatukset kiinnittyvät konkreettisiin visuaalisiin objekteihin tai tiloihin uusia tunteita ja oivalluksia luoden. Hankekokemusten pohjalta voi sanoa, että museo voi todellakin toimia ajattelun, yhteistyön ja oivaltamisen alustana mitä erilaisemmissa yhteyksissä. Museoissa on niin halutessamme myös paljon potentiaalia työelämätaitojen harjoitteluun, ajattelutaitojen lisäksi esimerkiksi oman osaamisen ja kyvykkyyden tunnistamiseen. Näiden asioiden kehittelyä jatketaan koko hankkeen ajan ja syksyllä 2019 opitut asiat tiivistetään sekä jaetaan toimintamalleiksi kenen tahansa käyttöön.

Hankkeen toinen vaihe alkaa syksyllä, jolloin museoissa alkaa intensiivinen nuorten innovointiprosessi. Tällöin ajatushautomoissa käsiteltyjä teemoja viedään konkretiaan asti ja nuoret opettelevat tiimeissä innovaatioiden synnyttämistä. Samalla mukana olevat museot oppivat itse innovointiprosessista.

Hankkeen etenemistä voi helpoiten seurata hankkeen omilla nettisivuilla. Sivun kautta löytyy linkkauksia hanketoimintaa esitteleviin blogauksiin sekä ajatushautomoiden asiantuntijapuheenvuorojen videotaltiointeihin.

-Maria Granlund, hankekoordinaattori

Loppukeskustelua Aboa Vetus & Ars Novan ajatushautomossa 2.2.2018. Kuva: Jari Nieminen / Aboa Vetus & Ars Nova.
Asiantuntijapuheenvuoro Tekniikan museon ajatushautomossa 2.3.2018. Kuva: Tekniikan museo.
Tanssityöpaja Tekniikan museon ajatushautomossa 2.3.2018. Kuva: Tekniikan museo.

RSS syöte