Konsulinnan aarteet – arkeologisia löytöjä toimistorakennuksen kellarista

UUTINEN | julkaistu: 3.6.2016

Aboa Vetus & Ars Nova -museo tekee tänä kesänä arkeologista valvontaa museon toimistorakennuksen kellarissa. Valvontatyöt liittyvät rakennuksen paalutukseen, jonka yhteydessä kellarista poistetaan täyttömaata. Täyttömaan seassa on rakennusjätettä ja rikkinäisiä esineitä useammalta eri vuosisadalta. Lisäksi alueelta voi löytyä jäänteitä Turun paloa edeltävistä rakenteista. Arkeologisen valvonnan tarkoituksena on seurata toimistorakennuksen kellarin täyttömaan poistoa mahdollisten ehjänä säilyneiden rakenteiden varalta. Esiin tulleet rakenteet dokumentoidaan ja niiden yhteydessä säilyneet esinelöydöt otetaan talteen.

Paalutettava rakennus tunnetaan nimellä Konsulinna ja se on valmistunut 1820- ja 30-lukujen taitteessa. Rakennusta on laajennettu useaan otteeseen vuosina 1878, 1895 ja 1940. Kyseessä on rakennustaiteellisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokas kohde merkittävällä paikalla. Rettigin suvulle rakennus kuului vuodesta 1848 alkaen, ja Konsulinnaksi se on nimetty viimeisen asukkaansa, konsulin leski Anna von Rettigin mukaan. Rakennus on nykyisellään toimistokäytössä.

Arkeologin löytöjä esitellään kesän kuluessa

Kaivauksessa tehtyjä löytöjä esitellään tuttuun tapaan kesän aikana Aboa Vetus & Ars Nova -museon aulassa. Kaikki maasta paljastuvat mielenkiintoiset löydöt eivät välttämättä ole kovin vanhoja. Parhaillaan esillä on kesän ensimmäinen Arkeologin löytö. Se on täyttömaakerroksen pinnalta löytynyt Rettigin tupakkatehtaan tuote: Time-merkkinen henkilökunnalle valmistettu savukeaski 1960-luvulta. Time-savukkeiden markkinoimiseksi tehtiin Laila Kinnusen tulkittavaksi menevä Time for a Time -musiikkikappale.

Tontin historia ulottuu satojen vuosien taakse

Ennen Konsulinnaa alueella on asuttu todennäköisesti jo 1300-luvulla. Ensimmäiset asiakirjamaininnat tontin asukkaista ovat vasta 1600-luvun alusta. Saksassa käydyn kolmikymmenvuotisen sodan aikana (1618–1648) Turkuun muutti paljon saksalaisia porvareita. Alueen ensimmäiset tunnetut asukkaat olivat Ranckenin ja Plagmanin suvun edustajia. Ainakin 1600-luvulta asti Konsulinnan alue jakautui kahteen tonttiin, joiden välistä kulki lyhyt kuja. Isovihan aikaan (1700–1721) tontit autioituivat tai niiden käytöstä ja asukkaista ei ole tietoa. Isovihan jälkeen tonttia asuttivat muun muassa kaksi Turun akatemian professoria.

Alueella vuonna 2014 suoritetussa koekaivauksessa löydettiin muun muassa pätkä vanhoissa kartoissa näkyvää kujaa, isovihan aikaisia venäläisiä rahoja ja porvarin sinettisormus 1600-luvulta. Tämän kesän kuluessa selviää, mitä uutta rakennuksen alta löytyy!

Siiri-Tuomenoja-ja-Kim-Krappala-Konsulinnan-kaivauksilla-kesällä-2016
Arkeologit Siiri Tuomenoja ja Kim Krappala Konsulinnan kaivauksilla. Kuva: Jari Nieminen / Aboa Vetus & Ars Nova

RSS syöte