KOLUMNI: Tyypillinen

UUTINEN | julkaistu: 25.2.2008

Vaikka pääkaupungin taidemuseoiden johtajisto on parissa vuodessa saanut uuden miehityksen miesjohtajistaan, on museoala erittäin naisvaltainen maailma. Museoiden historia on täynnä miehiä, keräilijöitä, tutkijoita, intendenttejä, museonhoitajia - museomiehiä, kuten heitä oli tapana kutsua. Monet kokoelmat ovat syntyneet miesten kerääminä tai lahjoittamina. Jostain syystä tai varmasti monestakin syystä sotien jälkeinen museokenttä alkoi vähitellen naisvaltaistua. Samaan aikaan museoammattien kirjo ja työpaikkojen määrä - museoiden määrän rinnalla - kasvoi moninkertaiseksi. Naisten osuus erityisesti humanistisen alan asiantuntijoissa - naisten opiskelumahdollisuuksien kasvun rinnalla - näkyy kulttuuriperintöalalla selkeästi. Kirjastoissa, arkistoissa, miksei siis myös museoissa?

Mutta pitäisikö olla jo huolestunut tasa-arvon vuoksi? Museoala tarvitsee sekä naisia että miehiä. On kummallista, että samaan aikaan kun miesten pehmeitä puolia on alettu yhteiskunnassa arvostaa ja ehkä jopa vaatiakin, ei vaikutus näy humanistien leipälajityöpaikan, museon parissa. Museoiden kokoelmista ja näyttelytoiminnasta vastaavat tutkijat ovat useimmiten hyvin koulutettuja naisia, tavallisin näky museon oppaana on hyvin koulutettu nuori nainen ja vieläpä tyypillisin museokävijäkin, erityisesti taidemuseoissa, on keski-ikäinen akateemisesti koulutettu nainen... Kun joka kevät palkkaamme museolle kesäassistentteja, hakijoista yli 95% on naisia. Näin on vaikka hakemuksia tulee runsaasti ja haku on avoin kaikissa Turun korkeakouluissa. Kun koulutamme uusia oppaita, ovat he enimmäkseen naisia. Valittamistahan ei ole, erinomaisia työntekijöitä on jatkuvasti tarjolla. Mutta työyhteisölle on hyväksi monipuolisuus, eri ikäiset ja erilaiset persoonat tukevat parhaimmillaan toisiaan. Museoiden tulee kertoa elämästä ja ihmisestä, sekä miesten että naisten kertomana, molempien sukupuolten tallentamana ja valitsemana.

Ps. On naisvaltaisuudesta museoille kuitenkin koitunut monta hyvää asiaa. Olen aika varma, että museopedagogiikan laajaa jalansijaa ei olisi vallattu ilman idearikkaita naismuseolehtoreita ja voi olla että monet museokaupan tuotteetkin olisivat jääneet syntymättä. Yhtään miehiä väheksymättä.

24.4.2007 Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja

RSS syöte