Tätä ei kehystetä 7.5.-29.8.2010

Maailma on täynnä määritelmiä ja normeja. Myös taide ja kulttuuri jaotellaan ryhmiin, joissa niitä on helpompi käsitellä. Kaikki ei kuitenkaan sovi valmiiseen muottiin: aina jossain voikukka puskee päänsä vaikka asfaltin läpi.

Tätä ei kehystetä -näyttely kerää samalle tarjottimelle runsaan kattauksen taidetta, jota ei oikeastaan voi luokitella lainkaan. Taiteilijoista suurin osa on itseoppineita ja heidän paikakseen määritellään usein "marginaali" tai "ulkopuolella". Nykykansantaide, ITE-taide, outsidertaide, marginaalitaide ja art brut ovat käsitteitä, joita käytetään kun pyritään määrittelemään tätä monitahoista ja monia kiinnostavaa ilmiötä. Nyt avattava näyttely ei tavoittele yhtenäistä kertomusta. Se haastaa museon kysymään itseltään kysymyksiä: pitääkö taidetta määritellä, millaisia tekijöitä nostetaan näkyville, millainen taide koetaan tärkeäksi? Täsmällisiä vastauksia ei ole. Näyttelyssä kuitenkin tarkastellaan nykykansantaiteen eri puolia ja pyritään avaamaan marginaalissa syntyneen taiteen ympärille muodostuneita käsitteitä. Näyttely on kokoelma "hyviä juttuja": estotonta luovuutta, huikeita taidonnäytteitä, koskettavaa suoruutta ja yllättäviä havaintoja.

Näyttely on esillä Ars Novan molemmissa kerroksissa. Ensimmäinen kerros on omistettu suomalaiselle nykykansantaiteelle, jolle on jo vakiintunut nimitys ITE-taide. Taiteilijat on valinnut ITE-bongaaja Erkki Pirtola, joka on vuosia dokumentoinut itseoppineita taiteilijoita ja heidän teoksiaan heidän työhuoneissaan - puutarhoissa, vinteissä, ulkorakennuksissa. Pirtolan tarjoilema runsas kattaus osoittaa miten monia puolia pelkästään suomalaisessa nykykansantaiteessa on. Mukana on myös nuoria koulutettuja taiteilijoita, jotka taiteellisessa työssään kulkevat omia teitään.

Näyttelyn suomalaiset taiteilijat ovat Tyko Elo, Esa Hocksell, Olli Hopia, Enni Id, Alpo Koivumäki, Liisa Kuoppala, Petri Martikainen, Kirsti Mäki, Ritva Nurmi, Erkki Pekkarinen, Jorma Pihl, Maija Saksman, Ilmari Salminen, Helinä Savonen, Johannes Setälä, Seppo Suomensyrjä, Tuija Teiska, Teemu Tuonela, Samuli Turtiainen, Jussi Tukiainen, Tixa ja Vesa Väänänen.

Museon toisessa kerroksessa on esillä amanuenssi Silja Lehtosen ja museonjohtaja Johanna Lehto-Vahteran kuratoima kokonaisuus, jossa itseoppineiden taidetta katsotaan eurooppalaisesta näkökulmasta. Tänä päivänä etenkin Sveitsissä, Ranskassa ja Yhdysvalloissa taiteen marginaali on saavuttanut vahvan aseman museoissa ja keräilijöiden keskuudessa. Näyttelyyn on lainattu outsider-taidetta Sveitsistä Zürichissa sijaitsevalta Galerie Susi Brunnerilta ja keräilijä Max E. Ammannilta. Sekä Susi Brunner että Max E. Ammann ovat keränneet suuret kokoelmat piirustuksia ja maalauksia mm. sveitsiläisiltä, italialaisilta ja ranskalaisilta taiteilijoilta. Kokoelmien teokset vievät lähelle art brut -termin juuria, sillä useimmat niistä ovat psykiatristen potilaiden tekemiä. Sveitsistä lainatut teokset eroavat näkyvästi ensimmäisessä kerroksessa esillä olevista suomalaisten teoksista. Sisällöt, työskentelytavat ja tekijöiden lähtökohdat ovat erilaiset. Suomalaisissa ITE-teoksissa materiaalin tuntu, luonnonläheisyys ja moniaistillisuus ovat pinnalla, kun taas eurooppalaisessa outsider-taiteessa piirustus ja maalaus hallitsevat.

Kokonaisuudessa esiintyvät Martine Copenaut (Belgia), Paul Duhem (Belgia), John Elsas (Saksa), Martha Grunenwaldt (Belgia), Marian Koopen (Alankomaat), Helmut Nimczewski (Saksa), Evert Panis (Alankomaat), Marco Raugei (Italia), Alain Signori (Ranska), Kata Smolenicky (Sveitsi) ja Oswald Tschirtner (Itävalta).

Toisessa kerroksessa on lisäksi esillä koko näyttelyn inspiraatio, tanskalainen taiteilija Henry Heerup (1907-1993). Tätä ei kehystetä -näyttely sai alkunsa Cobra-ryhmän näyttelystä Ars Novassa 2008. Heerupin teoksia ei ollut mukana näyttelyssä, mutta hänen taideideologiansa jäi itämään uusia ideoita. Heerup oli kuvanveistäjä ja maalari, jonka tuotanto oli laaja. Sen joukossa on myös suuri määrä romuveistoksia, joita Heerup asetti ensimmäistä kertaa näytteille jo 1930-luvulla. Heerup oli keräilijä ja tuunauksen mestari. Hän oli myös näkijä: hänelle teoksen muoto ja luonne olivat näkyvissä romuesineissä ja kivissä, joista hän taiteilijana houkutteli ja toi näkyviin materiaalin kätkemän hahmon. Henry Heerupin teokset ovat lainassa Heerup Museumista Tanskasta.

Videotreffit! Erkki Pirtola näyttää vuosien varrella keräämäänsä videoaineistoa ja kertoo tapaamistaan taiteilijoista 26.5. ja 25.8. klo 17.30 Aboa Vetus & Ars Novassa.

Kuva-aineistoa on saatavilla museon internetsivun kuvapankissa osoitteesta http://www.aboavetusarsnova.fi/tiedotusvalineet/kirjaudu. Sivuille voi kirjautua tunnuksella press ja salasanalla 42niki.

Lisätiedot:
Silja Lehtonen, amanuenssi
p. (02) 279 4916 tai (0400) 347 522
silja.lehtonen@aboavetusarsnova.fi

Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
p. (02) 279 4919 tai (0440) 800 227
johanna.lehto-vahtera@aboavetusarsnova.fi

Aboa Vetus & Ars Nova
Itäinen Rantakatu 4-6
20700 Turku
p. (02) 250 0552
www.aboavetusarsnova.fi
Museo on avoinna joka päivä klo 11-19