Tätä ei kehystetä

7.5.2010 - 29.8.2010
Ars Nova

Maailma on täynnä määritelmiä ja normeja. Myös taide ja kulttuuri jaotellaan ryhmiin, joissa niitä on helpompi käsitellä. Kaikki ei kuitenkaan sovi valmiiseen muottiin: aina jossain voikukka puskee päänsä vaikka asfaltin läpi.

Tätä ei kehystetä -näyttely kerää samalle tarjottimelle runsaan kattauksen taidetta, jota ei oikeastaan voi luokitella lainkaan. Taiteilijoista suurin osa on itseoppineita ja heidän paikakseen määritellään usein "marginaali" tai "ulkopuolella". Näyttely on kokoelma "hyviä juttuja": estotonta luovuutta, huikeita taidonnäytteitä, koskettavaa suoruutta ja yllättäviä havaintoja.

Ars Novan ensimmäinen kerros on omistettu suomalaiselle nykykansantaiteelle, jolle on jo vakiintunut nimitys ITE-taide. Mukana on myös nuoria koulutettuja taiteilijoita, jotka taiteellisessa työssään kulkevat omia teitään. Näyttelyn suomalaiset taiteilijat ovat Tyko Elo, Esa Hocksell, Olli Hopia, Enni Id, Alpo Koivumäki, Liisa Kuoppala, Petri Martikainen, Kirsti Mäki, Ritva Nurmi, Erkki Pekkarinen, Jorma Pihl, Maija Saksman, Ilmari Salminen, Helinä Savonen, Johannes Setälä, Seppo Suomensyrjä, Tuija Teiska, Teemu Tuonela, Samuli Turtiainen, Jussi Tukiainen, Tixa ja Vesa Väänänen.

Museon toisessa kerroksessa itseoppineiden taidetta katsotaan eurooppalaisesta näkökulmasta: näyttelyyn on lainattu outsider-taidetta Sveitsistä Zürichissa sijaitsevalta Galerie Susi Brunnerilta ja keräilijä Max E. Ammannilta. Kokoelmien teokset vievät lähelle art brut -termin juuria, sillä useimmat niistä ovat psykiatristen potilaiden tekemiä. Kokonaisuudessa esiintyvät Martine Copenaut (Belgia), Paul Duhem (Belgia), John Elsas (Saksa), Martha Grunenwaldt (Belgia), Marian Koopen (Alankomaat), Helmut Nimczewski (Saksa), Evert Panis (Alankomaat), Marco Raugei (Italia), Alain Signori (Ranska), Kata Smolenicky (Sveitsi) ja Oswald Tschirtner (Itävalta).

Toisessa kerroksessa on lisäksi esillä koko näyttelyn inspiraatio, tanskalainen taiteilija Henry Heerup (1907-1993). Tätä ei kehystetä -näyttely sai alkunsa Cobra-ryhmän näyttelystä Ars Novassa 2008. Heerupin teoksia ei ollut mukana näyttelyssä, mutta hänen taideideologiansa jäi itämään uusia ideoita. Heerup oli kuvanveistäjä ja maalari, jonka tuotannon joukossa on myös suuri määrä jo 1930-luvulla näytteillä olleita romuveistoksia. Heerup oli keräilijä ja tuunauksen mestari. Hän oli myös näkijä: hänelle teoksen muoto ja luonne olivat näkyvissä romuesineissä ja kivissä, joista hän taiteilijana houkutteli ja toi näkyviin materiaalin kätkemän hahmon. Henry Heerupin teokset ovat lainassa Heerup Museumista Tanskasta.