Sateenkaaren päässä – aarteita ja aarretarinoita

Aboa Vetus
2.11.2012−29.9.2013
Kaitaisten kannu. Suomen kansallismuseon kokoelmat. Kuva: Markku Haverinen.
Kaitaisten kannu. Suomen kansallismuseon kokoelmat. Kuva: Markku Haverinen.

Kertoo taru vanha: päässä sateenkaaren on,
auringolle tarkoitettu aarre suunnaton.
Sateenkaaren pään ken löytää, aarteen tuon hän myöskin saa,
etsimässä sitä nytkin moni taivaltaa.

Sateenkaaren päässä – aarteita ja aarretarinoita -näyttely tuo yhteen arkeologisia aarteita ja kansan suussa kehittyneitä tarinoita aarteiden ja kätkemisen taikapiiristä. Näyttely selvittää, mikä tekee esineestä aarteen, ja mistä niitä on löydetty. Mukana on sekä varsinaissuomalaisia että kauempaa lainattuja esineitä: rahakätköjä, Taivassalon Kaitaisten perintöhopeita ja kaukaa Välimereltä Pohjoismaihin kulkeutuneita porfyriittikivien kappaleita.

Esineitä aina varhaiskeskiajalta lähtien

Näyttelyn vanhimmat esineet, arkeologisilla kaivauksilla Raisiosta ja Ruotsin Sigtunasta löydetyt porfyriitit ovat varhaiskeskiajalta, 1000–1200-luvulta. Porfyriitit ovat paitsi arkeologisia aarteita, myös materiaaliltaan loisteliaita. Raision Ihalasta löydetty pieni vihreä kivensirpale on silmin nähden merkittävä; se herättää huomion kauneudellaan, syvällä värillään ja erikoisella kidekuvioinnillaan. Keskiajan varhaisille kristityille sillä oli aivan erityinen arvo: kiveä käytettiin varhaiskeskiaikaisissa matka-alttareissa.

Uusimmat näyttelyssä esillä olevat esineet ajoittuvat 1700-luvulle. Turusta ja sen lähiseuduilta näyttely esittelee rahakätköjä sekä kolikoina että löytökuvauksina.Turun keskiajalta saakka kerrostunut kaupunkirakenne kätkee sisäänsä useiden vuosisatojen rahapiiloja, joita eri aikaiset kaivuutyöt ovat paljastaneet. Rakennustyömailla 1800-luvulla ahkeroineet työmiehet iskivät lapionsa ilmeisen usein vanhan talon rakenteisiin tehtyihin piiloihin, jollaisista näyttelyssä on esimerkkinä vuonna 1851 Nikolaintorilta (nykyisin Tuomiokirkkotori) tehty 1500-luvun lopun rahalöytö.

Sukuaarre Taivassalosta

Yksi näyttelyn kertomuksista seuraa taivassalolaisen Östermanin suvun tarinaa ja sukuperintöä. Suvun esi-isän, kalastaja Johan Östermanin kerrotaan nuotanneen Tukholman Strömmenissä 1700-luvun alkupuolella saaden saaliikseen puisen arkun. Tarinan mukaan arkusta paljastui Ruotsin kuningashuoneen kalleuksia, jotka palautettiin oikealle omistajalleen. Kerrotaan, että kuningas antoi runsaan palkkion, josta tuli suvun aarre ja sen vaurauden perusta. Myöhemmin Museovirastoon luovutetuista arvoesineistä nähdään Sateenkaaren päässä -näyttelyssä koristeellinen juomakannu ja kaulaketju.

Näyttelyn yhdeksän esinekokonaisuuden teemat lähestyvät kätkemistä, löytämistä ja aarteeksi määrittelyä eri suunnilta. Täydennyksen esineistölle muodostavat näyttelyssä esiteltävät aarretarinat, joita suomalainen tarinaperinne on tuottanut runsaasti.

Näyttelyn oheisohjelma

Sateenkaaren päässä -näyttelyyn liittyy runsas oheisohjelmakokonaisuus. Museo tuottaa joukon geokätköjä, jotka on piilotettu näyttelyn kannalta oleelliseen paikkoihin Turussa ja lähiseudulla. Geokätköily (geocaching) on suosittu ulkoiluharrastus, jossa etsitään maastoon piilotettuja kätköjä. Lue lisää geokätköistä täältä sekä valtakunnalliselta geokätkentäsivustolta www.geocache.fi.

Torstaina 7.3. klo 17.30 Kansallismuseon rahakammion johtaja, Turun yliopiston numismatiikan dosentti Tuukka Talvio luennoi aiheesta Aarteet kautta aikojen. Kertomuksia rahakätköistä Turussa ja muualla. Luennolle on vapaa pääsy.

Amanuenssi Ulla Clerc kertoo näyttelystä ja sen synnystä keskiviikkona 10.4. klo 17.30 järjestettävällä erikoiskierroksella. Kierros kuuluu museon pääsylipun hintaan.

Aarre puun juurella. Piirros: Riikka Soininen.
Ihalan porfyriitti Raisiosta. Turun yliopisto, arkeologia. Kuva: Jari Nieminen.
Kullattu hopeasormus 1500-luvulta. Suomen kansallismuseon kokoelmat. Kuva: Visa Immonen.
Sateenkaaren päässä -näyttely. Kuva: Jari Nieminen.