Rettigin palatsi 90 vuotta

Ars Nova
19.10.2018−17.3.2019

Rettigin palatsin 90-vuotisjuhlanäyttely kertoo nykyisin museona toimivan rakennuksen arkkitehtuurista ja alkuperäisestä sisustuksesta. Se vaeltaa runsaan kuvamateriaaliin avulla halki palatsin huoneiden ja vuosikymmenten.

Palatsin rakennuttaja Hans von Rettig (1892–1979) kuului Rettigin teollisuussukuun, joka kotiutui Turkuun 1800-luvun puolivälissä tupakkatehtaan perustamisen myötä. Paitsi tupakkatehtailija, Hans von Rettig oli myös laivanvarustaja ja purjehtija sekä kirjallisuuden, teatterin ja kotiseutunsa Turun ystävä.  

Palatsi keskeisellä paikalla

Villa von Rettig valmistui joulukuussa 1928 kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen miljööseen Turun tuomiokirkon ja Vanhan Suurtorin kupeeseen. Arkkitehti Valter Jungin suunnitteleman palatsin pääjulkisivu suunnattiin Rettiginrinteen puolelle kohti Aurajoen alajuoksua. Sen edustalle rakentuva puisto noudatti symmetriaa epäsäännöllisen muotoisen tontin sallimissa puitteissa. Pääsisäänkäynti oli Hämeenkadun puolella. Pihaan ajettiin komeasta rautaportista, joka avautui vain poikkeuksellisesti tärkeille vieraille.

Nunnankadun puoleinen piha oli arkisemmassa käytössä. Se toimi palatsin asukkaiden kulkureittinä ja henkilökunnan päivittäisten askarten näyttämönä. Muun muassa autotallit sijaitsivat täällä.

Edustavaa asumista

Nelikerroksisen rakennuksen sydämen muodosti niin sanottu juhlakerros. Se suunniteltiin edustuskäyttöön arvokkuutta ja vakavaraisuutta ilmentävine huoneineen. Sisustuksen suunnitteluvastuun jakoivat arkkitehti Valter Jung ja turkulaisen huonekalutehdas Bomanin suunnittelijat.

Huoneiden tunnelma vaihteli tummien puupintojen leimaamasta barokkihenkisyydestä keveämpään, vaaleita sävyjä suosivaan tyyliin. Juhlasalin, ruokasalin, kahvihuoneen, kirjaston ja talon isännän työhuoneen ikkunat avautuivat Rettiginrinteen puoleiseen puutarhaan. Rakennuksen joenpuoleisessa päädyssä sijaitsi puoliympyrän muotoinen talvipuutarha, joka toimi myös juhlatilaisuuksien pitopaikkana.

Toisessa asuinkerroksessa sijaitsivat makuu- ja vierashuoneet. Nykyään tämä kerros on taidenäyttelyiden esittelytilana, mutta siellä on edelleen nähtävillä alkuperäisiä yksityiskohtia kuten makuuhuoneisiin johtanut koristeellinen käytävä ja isäntäparin käytössä ollut vihreällä marmorilla päällystetty kylpyhuone.

Rakennuksen ylimmässä kerroksessa sijaitsivat observatorio ja biljardisali. Niiden arkkitehtoninen muotokieli ja yksityiskohdat muistuttivat talon isännän Hans von Rettigin kiinnostuksen kohteista: merenkulusta ja purjehduksesta. Koko kerroksen pituisesta tilasta avautuu näkymät sekä Rettigin tupakkatehtaalle että sataman suuntaan. Biljardisalin pelipöytä väistyi, kun Hans von Rettig sijoitti tilaan mittavan laivojen pienoismallikokoelmansa. Nykyisin biljardisali toimii museon kokoustilana.

Palatsi siirtyi Rettigin suvulta Turun työväen säästöpankille vuonna 1988 ja edelleen Matti Koivurinnan säätiölle vuonna 1991. Historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Nova avautui Rettigin palatsin tiloissa ja sen puutarhan alla vuonna 1995. 

Asuinkerroksen koristeellinen käytävä. Kuva Jari Nieminen, Aboa Vetus & Ars Nova.
Sisustuksessa käytetty tumma puu loi juhlakerroksen ruokasaliin arvokkuutta. Salin sisustus oli huonekalutehdas Bomanin käsialaa. Gustaf Welinin ottama kuva on vuodelta 1930. Kuva Rettig Group.
Nunnankadun puoleiseen pihaan liittyvä puutarha, jossa museon kahvila nykyisin sijaitsee, oli englantilaistyylisen vapaamuotoinen mutkittelevine polkuineen. Kuva Gustaf Welin, Rettig Group.
Rettigin palatsin puisto nykyisessä asussaan. Keskellä näkyvä vesiallas on rakennettu museon perustamisen jälkeen. Kuva Jari Nieminen, Aboa Vetus & Ars Nova.