Kissa ja akka – museon avainesineitä

Omatila
29.5.−7.9.2014
Kissan luuranko 1600-luvulta. Kissa eli Luostarikorttelissa 400 vuotta sitten. Luuranko löytyi maalla täytetystä kellarista arkeologisissa kaivauksissa 1990-luvun alussa.

Avain kokoelmaan

Museotoiminta perustuu keräämiseen ja säilyttämiseen. Museot keräävät ja säilyttävät kokoelmia, joita tutkitaan ja pidetään esillä näyttelyissä. Ensimmäiset suomalaiset museokokoelmat ovat saaneet alkunsa 1800-luvun puolivälissä. Ne sisältävät pääasiassa esineitä, taideteoksia tai luonnontieteellisiä näytteitä. Aboa Vetus & Ars Novan (avattu 1995) kokoelmissa on kymmeniä tuhansia maasta kaivettuja arkeologisia löytöjä ja runsaat kuusisataa taideteosta.

Museoiden historian kuluessa, näyttelyjen, tutkimuksen ja julkaisujen myötä jotkin museoesineet saavat osakseen enemmän huomiota tai ne kiinnostavat enemmän kuin toiset. Niitä kutsutaan kokoelman avain- tai tunniste-esineiksi. Ne ovat avainesineitä kokoelmiin, joihin ne kuuluvat ja joita ne symboloivat. Avain- tai tunniste-esineet kantavat mukanaan yleisön ja museoammattilaisten niille antamia arvoja ja merkityksiä. Myös rakennukset, ulkoveistokset, jopa maisemat voivat saada avainobjektin aseman.

Kissa ja akka -näyttelyssä esitellään otos Aboa Vetus & Ars Novan avainesineistä, etunenässä ”kissa ja akka”: kissan luuranko Aboa Vetuksen kellareista ja kahvilassa oleva Niki de Saint Phallen Kohtuullisuus-veistos (1985).

Kohtuullisuus-veistos museon sisääntuloaulassa

Ranskalaisen Niki de Saint Phallen (1930–2002) Kohtuullisuus-veistos (1985) on seissyt vuodesta 1995 lähtien museon sisääntuloaulassa. Teos herättää välittömiä tunteita museovieraissa: veistosta kuvataan paljon ja sen kanssa halutaan poseerata. Museon henkilökunta kutsuu melkein poikkeuksetta teosta Niki-nimellä, mikä kertoo tavasta, millä veistokseen suhtaudutaan: Kohtuullisuus on tuttu ja arkipäiväinen teos. Kutsumanimi tekee veistoksesta persoonan.

Kohtuullisuus on osa 22 veistoksen sarjaa, joka on saanut innoituksensa tarot-korteista. Lasikuituisia Kohtuullisuus-veistoksia on valmistettu yhteensä kolme kappaletta. Kissa ja akka -näyttely tarjoaa tietoa teoksesta ja sen tekijästä, liittäen veistoksen myös taiteilijan muuhun tuotantoon. Lisäksi näyttelyssä esitellään, miten teos liittyy museon vaiheisiin.

Museon esitteissä Kohtuullisuuden on kerrottu "tervehtivän vieraita sisääntuloaulassa" ja sitä on hyödynnetty paljon museon markkinoinnissa, erityisesti vuosina 1995–2010. Museokaupassa myydään edelleen teoksesta postikortteja ja pinssejä.

Aboa Vetuksen kissa

Museon esitteissä usein nähty kissan luuranko löytyi maalla täytetystä kellarista arkeologisissa kaivauksissa 1990-luvun alussa. Tämä kissa eli elämänsä Luostarikorttelissa 400 vuotta sitten.

Kissa oli pitkään esillä museon perusnäyttelyssä sekä mukana markkinointimateriaalissa ja museokauppatuotteissa. Sitä kautta siitä tuli monelle tuttu.

Nyt kissan luuranko on uudessa asemassa kokoelman avainesineenä. Vaikka kyseessä on oikeastaan vain joukko luita, on luuranko silti helppo tunnistaa kissaksi. Kissa herättää monessa muistoja ja omakohtaisia kokemuksia. Museon näkökulmasta luuranko liittyy läheisesti arkeologiseen tutkimustyöhön ja toimii siten koko Aboa Vetuksen symbolina. Luuaiheisia näyttelyitä on museon historian aikana järjestetty useampia.

Avainobjektin asemassa voi myös olla rakennus, ulkoveistos tai maisema

Kissan luurangon ja Kohtuullisuus-veistoksen lisäksi näyttely esittelee kokoelmien avaimina esimerkiksi Hanna Vihriälän Norsuaukion museon edustalla, museoalueen halki kulkevan keskiaikaisen Luostarin jokikadun ja Pyhän Annan kappelin Aboa Vetuksessa. Samoin museorakennuksena toimiva, vuonna 1928 yksityiskodiksi valmistunut Rettigin palatsi, sen arkkitehtuuri ja historia, ovat keskeinen osa museon identiteettiä ja olemassaoloa. Palatsin toisessa kerroksessa avainobjekteina esitellään puutarhaan avautuva näkymä, sekä palatsin marmoriseen kylpyhuoneeseen pysyvästi sijoitettu Anish Kapoorin veistos Angel (Enkeli).

Omatila-galleria sijaitsee Aboa Vetus & Ars Nova -museon ensimmäisessä kerroksessa museomyymälän yhteydessä ja sinne on vapaa pääsy aina museon aukioloaikoina. Kissa ja akka -näyttely esittelee myös teoksia ja kohteita, jotka fyysisesti sijaitsevat museon päämaksullisissa näyttelytiloissa.

Kansallista kokoelmayhteistyötä

TAKO on vuodesta 2009 alkaen toiminut ammatillisten museoiden tallennus- ja kokoelmayhteistyöverkosto, joka on vuoden 2013 alusta alkaen ollut osa Museoviraston ja Suomen kansallismuseon toimintaa.

TAKO:n Pooli 6 toimii nimellä Taide, oppi ja kokemus. Pooliin kuuluu kulttuurihistoriallisia museoita, taide- ja taideteollisuusmuseoita sekä yliopistomuseoita. Pooli tarjoaa keskustelualustan näiden museoiden taustalla olevien aihepiirien kokoelmatyöhön ja kokoelmiin. Vuosina 2013–2014 Pooli toteuttaa nykydokumentointihankkeen Kokoelmien avaimet, jonka keskiössä ovat kokoelmien tunniste- tai avainobjektit tai -teokset. Hankkeessa ovat mukana Aboa Vetus & Ars Nova, Designmuseo, Jyväskylän taidemuseo, Suomen kansallismuseo, Suomen lasimuseo, Suomen valokuvataiteen museo ja Teatterimuseo.

Niki de Saint-Phalle: Kohtuullisuus, Tarot-kortti XIV, (La Temperance, Tarot card XIV), 1985
Aboa Vetuksen kellareista löytynyt kissan luuranko. Kuva Aboa Vetus & Ars Nova
Anish Kapoor: Angel (Enkeli), 1990 250 x 70 x 93 cm liuskekivi, sininen pigmenttijauhe. Kuva: Jari Nieminen
Näkymä puutarhaan Rettigin palatsin toisesta kerroksesta. Kuva Jari Nieminen.