Grafiikka juhlii. Turun Taidegraafikot ry 80 vuotta

Ars Nova
15.11.2013−2.2.2014

Annika Dahlsten, Tonja Goldblatt, Markku Haanpää, Matti Helenius, Katri Ikävalko, Juha Joro, Sirkku Ketola, Heli Kurunsaari, Teija Lehto, Laura Miettinen, Marita Mikkonen, Marjatta Nuoreva, Veronika Ringbom, Hanna Tammi.

Vuonna 1933 perustettu Turun Taidegraafikot ry. on Suomen vanhin taidegrafiikan paikallisyhdistys. Sen tarkoitus on edistää taidegrafiikan harjoittamista, valvoa taidegraafikoiden ammatillisia ja sosiaalisia etuja sekä ylläpitää ja lisätä tietoa taidegrafiikasta. Yhdistyksellä on 92 taiteilijajäsentä. Vuodesta 1967 yhdistyksellä on ollut oma grafiikan työhuone, joka nykyisin sijaitsee  Suomen Taiteilijaseuran Ateljeesäätiön hallinnoimissa tiloissa Turun Raunistulassa. Tärkeä osa yhdistyksen toimintaa on vuodesta 1986 Läntisellä Rantakadulla sijainnut Galleria Joella.

Aboa Vetus & Ars Nova -museon ensimmäisen kerroksen täyttävä Grafiikka juhlii on Turun taidegraafikot ry:n 80-vuotisjuhlanäyttely. Vuosikymmeniä jatkuneella aktiivisella toiminnallaan yhdistys on varmistanut taidegrafiikalle maineikkaan ja elinvoimaisen aseman Turussa. Pitkäikäistä yhdistystä juhlistetaan esittelemällä uusia teoksia neljältätoista monipuolisesti grafiikan parissa työskentelevältä kuvataiteilijalta.

Näyttelyn teokset on toteutettu monin eri tekniikoin puupiirroksesta animaatioon ja tilasidonnaiseen installaatioon. Taiteilijat valitsi helmikuussa 2013 kaikille yhdistyksen jäsenille avoimen portfoliohaun kautta raati, johon kuuluivat taidegraafikko Visa Norros, taiteilija Tiina Vainio ja Aboa Vetus & Ars Novan amanuenssi Silja Lehtonen.

Nykygrafiikka pakenee määritelmiä

Taidegrafiikassa on nykytaiteen kentällä kaksi puolta. Perinteisyys ja hidas käsityö nousevat usein esiin siitä puhuttaessa. Toisaalta, kuten nykytaiteessa yleensäkin, taidegrafiikan nykysuuntauksiin kuuluvat ainutkertaisuus, vapaa ilmaisu ja rajojen rikkominen.  Moni taiteilija korostaa sattuman tärkeää roolia teoksen synnyssä. Vaikka vedostamiseen yhdistyy ajatus kontrollista, taidegraafikon työssä on voimakkaasti läsnä myös vaistonvarainen työskentely sekä lopputulosta ympäröivä ennalta-arvaamattomuus.

Jokaisella näyttelyn taiteilijoista on itselle läheisin grafiikan menetelmä. Monet kuvailevat kaivertamista meditatiiviseksi ja toisaalta hyvin konkreettiseksi työvaiheeksi. Vedostaminen on puolestaan jännittävä hetki, joka on nopeasti ohi jättäen kuitenkin painettavalle pinnalle pysyvän jäljen. Huolimatta läheisestä suhteesta tekniikoihinsa taiteilijat korostavat se olevan väline idean toteuttamiseksi ja halutun jäljen aikaansaamiseksi. Tekniikka ei kategorisoi taiteilijaa.

TAITEILIJAESITTELYT:

Annika Dahlstenin (s. 1975) kivilitografioissa ekspressiivinen maalausjälki yhdistyy tarkkaan ja herkkään viivaan. Hänen uusimmassa teoksessaan Lintukoto litografia ja nukkeanimaatio yhdistyvät yhdeksi kuolemaa ja kuolevaisuutta käsitteleväksi kokonaisuudeksi.

Tonja Goldblatt (s. 1977) on viime vuosina työskennellyt grafiikan rajoilla ja tehnyt lasikaiverruksia, piirustuksia sekä taiteilijakirjoja. Nyt hän on palannut taidegrafiikan pariin monotypiaa ja kuivaneulaa yhdistävillä teoksilla, pienikokoisilla äärettömyyksillä, jotka vaativat tarkastelua lähietäisyydeltä.

Markku Haanpään (s. 1978) kahdeksanosaisen E-motives -sarjan osat ovat monotypioita, joihin on yhdistetty hiilipiirustusta. Monotypia on maalauksellinen tekniikka, jonka avulla taiteilija on tutkinut värejä, niiden peittävyyttä ja läpikuultavuutta.

Matti Helenius (s. 1951) on erikoistunut collagrafiaan ja carborundumiin. Näissä menetelmissä painolaattaa ei muiden grafiikan tekniikoiden tapaan syövytetä tai kaiverreta, vaan siihen lisätään materiaaleja. Helenius käyttää painomateriaalina nahkaa. Uudessa Puzzle-sarjassa teosten kuva-alaa hallitsee pieni ja pelkistetty, arvoituksellinen abstrakti muoto.

Katri Ikävalkon (s. 1985) teos Circle of Dreams on on syntynyt lakanoista ja niiden sisältämästä symboliikasta. Vuodevaatteet ovat taiteilijalle sekä levon ja turvan että pelon ja painajaisten näyttämö. Ikävalkon suurikokoisessa pinkkiä räisykvässä litografiateoksessa myllerretyt lakanat muuttuvat maisemalliseksi kuvaksi.

Turun taidegraafikoiden pitkäaikainen puheenjohtaja Juha Joro (s. 1957) käsittelee työssään usein ajan kulkuun ja hiljaisuuden kokemiseen liittyviä teemoja. Hänen teoksiaan leimaa niukkuus ja hienovaraisuus sekä muodoissa että väreissä. Taustalla ovat vaikutteet itämaisesta kuvataiteesta, jossa tyhjällä tilalla on tärkeä osa.

Sirkku Ketola (s. 1973) on viime vuosina tehnyt useita tilallisia installaatioita grafiikkaa hyödyntäen. Hän tekee valokuvapohjaisia serigrafioita puulle ja paperille, ja teoksen lopullinen mittakaava riippuu tilasta, johon se tulee esille. Näin myös uudessa Pirouette-sarjassa, johon taiteilija on tehnyt serigrafiaa kirjaimellisesti metrikaupalla.

Heli Kurunsaaren (s. 1971) puupiirrokset sijoittuvat maalauksen ja grafiikan välimaastoon. Hänen teoksensa rakentuvat lukuisista värikerroksista, jotka lisääntyvät sitä mukaa kun puulaatasta veistetään kerroksia pois. Kurunsaari on tunnettu tarinallisista kuvistaan, mutta hänen uusimpien, pelkistettyjen teosten pääosassa ovat tila ja muoto.

Teija Lehdolle (s. 1965) tärkein ilmaisumuoto on puupiirros. Hänet tunnetaan erityisesti teoksista, joiden aiheena on arki. Hän on pyrkinyt nostamaan arjen arvoa kuvaamalla kaikille tuttuja tavallisia esineitä.  Hänen uusimmissa teoksissaan myös ajan kulku, luonto ja vuodenkierto ovat keskeisessä osassa.

Laura Miettisen (s. 1968) teokset ovat viimeiset kymmenen vuotta pohjautuneet valokuviin, joita hän on työstänyt uniikeiksi teoksiksi pigmentinsiirtomenetelmällä. Hänen työskentelynsä skaala on kasvanut, ja teosten suhde esitettävään tilaan on tullut taiteilijalle hyvin merkittäväksi. Hänen teoksensa Idean jäljitelmä saa saa katsojan tuntemaan pienuutensa jumalallisen hahmon edessä

Marita Mikkonen (s. 1964) kuvaa teoksissaan luontoa ja maisemaa. Kivilitografialla toteutetut teokset pohjautuvat taiteilijan ottamiin valokuviin. Litografiaan Mikkonen yhdistää vielä väritelausta puulaatalta. Teokset perustuvat henkilökohtaisiin luontokokemuksiin ja tunnelmiin, ja niiden työstäminen voi viedä lopputuloksen kauaskin alkuperäisen sykäyksen antaneesta valokuvasta.

Kökarissa asuvan Marjatta Nuorevan (s. 1944) aihemaailma on meri, saaristo ja rantakalliot. Hän käyttää  kuivaneulaa, joka sallii suoraan kuparilaatalle piirtämisen maiseman äärellä. Hänen uusimmat teoksensa ovat syntyneet Ahvenanmaan saaristossa. Osa niistä on jopa piirretty veneessä istuen ja viimeistelty ja vedostettu taiteilijan työhuoneella.

Veronika Ringbom (s. 1962) käyttää tekniikoinaan kuivaneulaa ja carborundumia, joilla saa aikaan sekä herkkää viivaa että rujoa maalauksellisuutta. Hänen teoksissaan on arvoituksellisia ja monitulkintaisia muotoja ja hahmoja, jotka taiteilija on poiminut alitajunnastaan ja unistaan sekä ristiriitaisista tunnetiloista.

Hanna Tammelle (s. 1965) on ominaisinta mustavalkoisen viivan käyttäminen. Muut sävyt kuin musta ja valkoinen eivät ole läsnä hänen grafiikassaan ja piirustuksissaan. Hänen sarjakuvamaisten teostensa aiheita ovat naisen elämä, aikuiseksi kasvaminen sekä leikkiminen ja hämmennys pienen tytön maailmassa. Uudessa teoskokonaisuudessa on paperille tehtyjen teosten lisäksi kolme pientä kangasveistosta.

Markku Haanpää: E-motives (osa kokonaisuudesta), 2013. Monotypia ja hiilipiirustus, 8 osaa, à 133 x 89 cm.
Teija Lehto: Aikaa on, 2013. Puupiirros, 31x61 cm. Kuva: Esko Railo.
Marjatta Nuoreva: Kökar I, 2013. Kuivaneula, 19x35 cm.
Hanna Tammi: Piiri pieni pyörii (sarjasta ”Mistä on pienet tytöt tehty”), 2013. Etsaus, akvatinta, ompelu, sokerikovetus, 52 x 35 x 37 cm
Veronika Ringbom: Kehrääjä, 2013. Carborundum/kuivaneula, 70x40 cm.
Sirkku Ketola: Pirouette, työvaihekuva elokuussa 2013. Installoitu serigrafia.
Katri Ikävalko: Circle of Dreams, 2013. Kivilitografia 263x288 cm
Juha Joro: Ajan Merkit, 2013. Carborundum, telaus, 9 osaa à 86,5 x 76 cm
Heli Kurunsaari: Garbo, 2013. Puupiirros 155 x 122 cm.
Matti Helenius: Puzzle III, 2013. Collagrafia, telaus aluminiille 84 x 60 cm.
Marita Mikkonen: Alkuvoima, 2013. Kivilitografia, väritelaus puulaatalta, 52,5x64 cm.
Annika Dahlsten: Lintukoto, 2013. Still-kuva animaatiosta.
Teostiedot: Tonja Goldblatt: sarjasta Pieniä äärettömyyksiä, 2013. Monotypia ja kuivaneula 5 x 7 cm.
Laura Miettinen: yksityiskohta teoksesta Idean jäljitelmä, 2013. Chromaluxe Metal Print, 98 x 138 cm.