Kokoelmien avaimet

Museokokoelmien dokumentointihanke 2013
TAKO Pooli 6

Toteuttajamuseot

1. Aboa Vetus & Ars Nova, Turku (hankkeen hallinnointi)
2. Designmuseo, Helsinki
3. Jyväskylän taidemuseo, Jyväskylä
4. Suomen kansallismuseo, Helsinki
5. Suomen lasimuseo, Riihimäki
6. Suomen valokuvataiteen museo, Helsinki
7. Teatterimuseo, Helsinki

Hanketta tukee: Museovirasto

Tiivistelmä

Kokoelmien avaimet on museokokoelmia dokumentoiva hanke, jonka kuluessa seitsemän museota dokumentoi kokoelmissaan olevia avain- tai tunniste-esineitä tai -teoksia tarkastellen niiden merkityksiä kokoelman sisällä, suhteessa näyttelytoimintaan ja yleisötyöhön sekä museon historiaan ja tallennustyöhön. Esineisiin tai taideteoksiin museointiprosessin vaiheissa ladatut erilaiset ja myös muuttuvat arvot ovat hankkeen keskiössä.

Kokoelmien avaimet on pilottihanke, jonka tarkoituksena on luoda uusia museoiden kesken jaettavia toimintamalleja, jotka ovat avuksi kokoelmatutkimuksessa ja kokoelmaprosessien eri vaiheissa. Hanke on valmisteluvaiheessaan herättänyt paljon kiinnostusta museokentällä ja avainesineproblematiikka koetaan laajasti tärkeäksi pohdinnan aiheeksi, joka edesauttaa sekä kokoelmahallintaa prosesseineen että museoiden tekemää osallistavaa yleisötyötä.

Hanke edistää museoiden välistä yhteistyötä, kokoelmien tuntemusta, kokoelmaprosesseja ja yleisötyötä.

Hankesuunnitelma

Kokoelmat ovat museoiden työsarkaa, mutta niihin kiteytyvä muisti kuuluu kaikille, kollektiivisesti ja yksilöllisesti. Aidot esineet ovat merkittäviä jo itsessään, mutta niihin liittyvä kieli ja merkitykset vaativat tarkempaa museotutkimusta. Kulttuuriset ja yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat myös tulkintaamme ja siihen, mikä kulloinkin nostetaan tärkeimmäksi. Saman esineen tai esineryhmän merkitys museokokoelman sisällä ja laajemmin väistämättä muuttuu. Vaikka historia on yksi ja ainut, tulkintamme ja valintamme antavat siitä monta erilaista kuvaa. Museoiden kokoelmat ovat kaiken kaikkiaan massiivisia ja rikkaita, mutta esineiden avulla ei voi kertoa tyhjentävästi menneestä. Kerätyt esineet, muistijäljet sulkevat pois toisia jälkiä ja todistuskappaleita, joita ei  kokoelmiin liitetä.

Museokokoelmien taustalla toimivat henkilöt ja heidän arvonsa heijastuvat suoraan kokoelmien sisältöön. Onkin kiinnostavaa pohtia yksittäisten esineiden tai teosten kohdalla sitä, kuinka jotkut päätökset vaikuttavat siihen, mitä museokokoelmissa on. Samalla herää kysymys näyttelyvalinnoista eri aikoina. Kokoelmissa olevat avain- tai tunniste-esineet tai -teokset ovat kiinnostaneet museoita aina. Sen saattaa todeta näyttelyistä ja museojulkaisuista, joissa kuvin ja sanoin esitellään näitä ”merkkiobjekteja”. Niitä kutsutaan kokoelmien helmiksi, merkkiteoksiksi, harvinaisuuksiksi. Ne ovat yleisölle tunnistettavia, rakkaita ja nostalgisia. Avainesineet voivat olla kokoelman konkareita tai vasta siihen liitettyjä. Ne voivat olla ostettuja, saatuja tai pelastettuja.

Tavoitteet

Kokoelmien avaimet -hankkeen päätavoitteena on kehittää kokoelmatoiminnan laatua kokoelmien tutkimuksen ja kontekstualisoinnin myötä kohti rikkaampaa yleisötyötä ainutlaatuisen aineellisen kulttuuriperinnön parissa. Hankkeen valokeilassa oleva aikajana on pitkä, keskiajalta nykypäivään, ja se tarkastelee sekä kultuurihistoriallisia esineitä että taideteoksia. Kaikkia objekteja yhdistää se, että ne on museoitu kokoelmaobjekteiksi.

Hanke tavoittelee tuloksia sekä museoiden sisällä; kokoelmatyön asiantuntijoiden kesken, että museon ja yleisön välisessä kohtaamisessa; yleisötyössä ja kokoelmien
saavutettavuuden parantamisessa. Kokoelmien avaimet -hankkeeseen osallistuvat museot ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Niiden kokoelmien analysointi yhteisessä hankkeessa saavuttaa uutta tietoa kokoelmatoiminnan perusteista.

Hanke edesauttaa kokoelmapolitiikkaa ja kokoelmapoliittisten ohjelmien syntymistä, kokoelmaprosessien kehittämistyötä, edistää museoiden välistä kumppanuutta ja kokoelma-, esine-, teostuntemusta. Kokoelmaprosesseihin olennaisesti liittyvät vallan käytön piirteet ovat keskeisessä asemassa, kun tarkastellaan kokoelman avainteoksia. Mitkä objektit tai teokset kulloinkin nostetaan esiin ja miksi? Miten museoiden sisällä johdon, mesenaattien, lahjoittajien, ystäväyhdistysten ym. tahojen arvostukset ovat vaikuttaneet kokoelmiin ja niiden pitämiseen esillä.

Yleisön kannalta Kokoelmien avaimet -hanke tekee kokoelmien sisältöä yleisölle saavutettavammaksi ja lisää samalla oman kulttuuritaustan syvempää tuntemusta ja identiteetin rakentamista.

TAKO-työtä Poolissa 6

Museotoiminnan ytimenä olevat kokoelmat ja niiden säilytettävyys, käsitettävyys, hallinnointi ja tulevaisuus on monin eri tavoin tarkastelussa tallennus- ja kokoelmayhteistyö
TAKO:n piirissä. Kokoelmien määrän hallitseminen, aktiivisen tallennustoiminnan turvaaminen ja kokoelmien kontekstualisoinnin kasvava merkitys ovat keskeisiä alueita. Kokonaisuudessaan TAKO-hanke painottuu kulttuurihistoriallisten museoiden ja erikoismuseoiden kokoelmiin. Hankkeeseen liittyvä nykydokumentointityö on sen sijaan vähemmän kokoelmapainotteista.

Pooli 6 toimii otsikolla Koulutus, taide, korkeakulttuuri, hyvinvointi1. Pooliin kuuluu muista TAKO-pooleista eroten monipuolisesti taiteeseen, taideteollisuuteen ja esittävän taiteen tallentamiseen erikoistuneita museoita kuten Suomen valokuvataiteen museo ja Teatterimuseo. Monia poolin osallistujia yhdistää toiminta kulttuurihistoriallisten museoiden ja taidemuseoiden rajapinnalla. Aktiivisia toimijoita poolissa 6 vuosina 2011–2012 on mukana 10–12.

Pooli 6 on toteuttanut kaksi hanketta: Museoyleisöjä dokumentoinut Tekijä – Museo – Yleisö vuonna 2011 ja kuluvana vuonna (2012) Tekijän lähellä -hanke, jossa on dokumentoitu luovaa työtä. Sen loppuraportointi on vielä kesken.

Toteutettujen hankkeiden tulokset ovat olleet hyödyksi toteuttajilleen, mutta erityisen huomionarvoista on, että kaikki Poolin 6 piirissä tehdyt dokumentoinnit ovat tuottaneet hyötyä yleisötyölle heti tuoreeltaan. Näyttelyjen, esineiden ja tekijöiden tutkiminen on tuottanut tietoa, jota kävijät museoilta toivovat; ilmiöiden taustoja, taiteilijoiden ajatuksia, museoesineiden elinkaaria, näyttelyprosessin avaamista jne.

Käytännön toteutus

Hanke tuottaa seitsemän museon kokoelmien parissa tehtyä dokumentointia, useita näyttelyitä sekä loppuraportin/julkaisun.

Hankkeen tuloksista tehdään julkaisu, jossa saadut tulokset liitetään museologiseen viitekehykseen, analysoidaan käytetyt menetelmät ja esitellään tutkimuksessa esiin nousseet kokoelmien avainobjektit. Julkaisu suunnitellaan siten, että se soveltuu museoiden käyttöön ja myös museologian opetuksen opetusmateriaaliksi. Jokainen hankkeeseen osallistuva museo toimittaa raportin toimittamista varten dokumentoinneista syntyneen kirjallisen materiaalin ja valokuvia.

Lisätiedot:

Johanna Lehto-Vahtera
Aboa Vetus & Ars Nova, Turku
museonjohtaja@aboavetusarsnova.fi
044 0800 227