Näyttelytiedotteet

Ääniteitä - matka keskiajan ääniympäristöihin
26.3.-19.9.2010

Aboa Vetus & Ars Novassa avautuva näyttely on ainutlaatuisen aistimellinen.

Millaisia ääniä keskiajalla kuultiin? Mitä merkityksiä äänillä kuulijoilleen oli? Miten tuon ajan ääniympäristö eroaa nykyajan ääniympäristöstä?

Aboa Vetuksen rauniotila saa uuden ulottuvuuden 25.3. avattavassa Ääniteitä-näyttelyssä, jossa kuunnellaan keskiaikaa. Näyttely pohtii ja purkaa kulttuurihistoriallisen näyttelyn muotoja, joissa kuvalla on perinteisesti suuri rooli. Ääniteitä-työryhmän tavoitteena on ollut historiallisen aistimaailman esille tuominen. Näyttelyssä tätä maailmaa tehdään ymmärrettäväksi kuulokuvilla. Kuulokuvien tunnelmaa lisää niiden sijoittuminen aitoon keskiaikaiseen ympäristöön keskiaikaisen kaupungin raunioissa.

Ääniteitä käsittelee keskiaikaista arkea erilaisten ihmisten korvin. Tämä lähestymistapa on kulttuurihistorialliselle museonäyttelylle poikkeuksellisen abstrakti ja aineeton. Toisaalta aineeton äänielementti tuo näyttelyyn liikkeen, joka syntyy kuulokuvien etenemisen myötä. Liikkeeseen liittyy tilan tuntu, jonka kuulokuvien "huoneissa" ja maisemissa voi hahmottaa.

Aistien historia on uudehko tutkimusaihe ja kuulemisen historiasta on kirjoitettu melko vähän. Näyttelyä varten tehtiin perusteellista kirjallisuustutkimusta ja näyttelyprosessin aikana on saatu apua useiden eri alojen asiantuntijoilta kielitieteilijöistä kasvitutkijoihin.

Keskiaika kuuden hahmon korvin kuultuna

Näyttelyn kuusi kuulokuvaa tuovat esiin menneisyyden hetkiä henkilöhahmojen kautta. Nämä hahmot ovat seppä, kalastajan vaimo, katedraalikoulun opettaja, kauppiastalon pikkupiika, paimen ja birgittalaisluostarin abbedissa. Kaksi miestä, kaksi naista ja kaksi lasta. Jokainen äänipiste sijoittuu lavasteeseen, johon astumalla pääsee hetkeksi korviensa kautta hahmon maailmaan.

Näyttelyssä käsiteltävät hahmot ovat kuvitteellisia, mutta äänimaailmat perustuvat siihen, mitä tiedämme elämästä tuohon aikaan. Kaikki hahmot voidaan myös yhdistää johonkin paikkaan: yksi pajaan kaupungin laidalle, toinen Rymättylään, kolmas tuomiokirkon naapuriin. Piika olisi voinut asua museon korttelissa suuren kivitalon palvelusväkeen kuuluvana, paimen on huolehtinut naapuruston karjaa kauemmas laidunmaille. Abbedissan mukana käväisemme Naantalin luostariyhteisössä. Myös meri yhdistää kaikkia näyttelyn henkilöhahmoja, jokainen heistä asuu kävelymatkan päässä rannasta.

Ääniteitä etenee Aboa Vetuksen Turun keskiajasta kertovan perusnäyttelyn ja Luostarikorttelin raunioiden lomassa. Näyttelyssä on äänipisteiden lisäksi hahmojen elämänpiiristä kertovia tekstejä sekä yleisluontoisempia tekstejä keskiajan äänistä ja niiden merkityksistä.

Ideasta näyttelyksi

Ääniteitä on merkinnyt museolle syventymistä keskiajan äänimaailmaan, mutta myös näyttelyn haastavaan toteutustapaan. Tekoprosessi tuodaan esille yhtenä näyttelyteemana. Näyttelyn lopussa on "Miten näyttely tehtiin?" -osio, jossa näyttelyn suunnittelusta ja toteutuksesta kerrotaan kävijälle matkana, jonka varrella erilaiset osaajat ovat hypänneet prosessin kyytiin. Ääniteitä on Aboa Vetus & Ars Novan omaa tuotantoa, ja se lähtee syyskuun jälkeen kiertoon pohjoismaisiin keskiaikamuseoihin.

Näyttelyä ovat tukeneet Museovirasto, Suomen kulttuurirahaston Varsinais-Suomen rahasto ja Svenska kulturfonden.

Ääniteitä on osa Aboa Vetus & Ars Novan ja Naantalin museon toteuttamaa Moniääninen-hanketta, johon kuuluvat viime marraskuussa järjestetty monitieteinen Moniääninen-seminaari, kuuntelukävely Kaikuja keskiajalta kesällä Naantalissa sekä kansainvälinen nykyäänitaiteen näyttely Klangi Ars Novassa syksyllä.

Näyttelyn oheisohjelmaa:

Luentoja

Ke 14.4. klo 17.30
Ääniteitä - keskiajan äänimaisemiin perustuvan kulttuurihistoriallisen näyttelyn toteuttaminen
Timo Muhonen (FM, arkeologi) ja Teemu Tuovinen (tutkija, Aboa Vetus & Ars Nova)

Ke 8.9. klo 17.30
Riitta Rainio (FT, tutkija, Taiteiden tutkimuksen laitos, musiikkitiede, Helsingin yliopisto)
luennoi rautakautisesta äänimaailmasta kulkusten, kellojen ja kelloriipusten kautta .

Työnäytös

Käden äänin - työnäytöksiä keskiajan hengessä
La 8.5. klo 11-15
Ääniteitä-näyttelyn hahmojen joukkoon ilmaantuu lauantaina 8.5. käsityöläisten ryhmä.
Näytökset antavat mahdollisuuden tutustua keskiaikaisiin työtapoihin mm. seuraamalla, kuinka seppä työstää ketjupanssaripaitaa, millaisia kädentaitoja omavaraistaloudessa elävä kalastajan perhe tarvitsi ja kuinka värttinällä kehrättiin.

Tapahtuman järjestää Aboa Vetus & Ars Nova yhteistyössä WarusSeppäin Killan kanssa. Turkulainen yhdistys toimii keskiajan ja renessanssin aikaisten aseiden ja varusteiden harrastamisen, tutkimuksen ja rekonstruoinnin parissa. Tapahtumaan pääsee museon pääsylipun hinnalla.

Kuuntelukävelyjä

Näyttelyn aikana järjestetään kaksi kuuntelukävelyä, joissa kuljetaan kaupunkialueella eri vuodenaikoina kuunnellen ja pohtien äänten merkityksiä ja valtasuhteita. Näkökulma vaihtelee vetäjien mukana. Ensimmäinen kävely järjestetään 29.5. vetäjinä Äänitaiteilija ja tutkija Simo Alitalo ja toimittaja Tuike Alitalo. Äänellisen kaupunkikulttuurin tutkija Meri Kytö johdattelee toiselle kuuntelukävely 28.8. Kolmas kuuntelukävely järjestetään myöhemmin syksyllä äänitaidenäyttely Klangin yhteydessä.

Oheisohjelma on osa Aboa Vetus & Ars Novan ohjelmakokonaisuus Kontaktia.
Kontakti - kulttuurin, museon ja yleisön välillä.

Maailma on täynnä määritelmiä ja normeja. Myös taide ja kulttuuri jaotellaan ryhmiin, joissa niitä on helpompi käsitellä. Kaikki ei kuitenkaan sovi valmiiseen muottiin: aina jossain voikukka puskee päänsä vaikka asfaltin läpi.

Tätä ei kehystetä -näyttely kerää samalle tarjottimelle runsaan kattauksen taidetta, jota ei oikeastaan voi luokitella lainkaan. Taiteilijoista suurin osa on itseoppineita ja heidän paikakseen määritellään usein "marginaali" tai "ulkopuolella". Nykykansantaide, ITE-taide, outsidertaide, marginaalitaide ja art brut ovat käsitteitä, joita käytetään kun pyritään määrittelemään tätä monitahoista ja monia kiinnostavaa ilmiötä. Nyt avattava näyttely ei tavoittele yhtenäistä kertomusta. Se haastaa museon kysymään itseltään kysymyksiä: pitääkö taidetta määritellä, millaisia tekijöitä nostetaan näkyville, millainen taide koetaan tärkeäksi? Täsmällisiä vastauksia ei ole. Näyttelyssä kuitenkin tarkastellaan nykykansantaiteen eri puolia ja pyritään avaamaan marginaalissa syntyneen taiteen ympärille muodostuneita käsitteitä. Näyttely on kokoelma "hyviä juttuja": estotonta luovuutta, huikeita taidonnäytteitä, koskettavaa suoruutta ja yllättäviä havaintoja.

Näyttely on esillä Ars Novan molemmissa kerroksissa. Ensimmäinen kerros on omistettu suomalaiselle nykykansantaiteelle, jolle on jo vakiintunut nimitys ITE-taide. Taiteilijat on valinnut ITE-bongaaja Erkki Pirtola, joka on vuosia dokumentoinut itseoppineita taiteilijoita ja heidän teoksiaan heidän työhuoneissaan - puutarhoissa, vinteissä, ulkorakennuksissa. Pirtolan tarjoilema runsas kattaus osoittaa miten monia puolia pelkästään suomalaisessa nykykansantaiteessa on. Mukana on myös nuoria koulutettuja taiteilijoita, jotka taiteellisessa työssään kulkevat omia teitään.

Näyttelyn suomalaiset taiteilijat ovat Tyko Elo, Esa Hocksell, Olli Hopia, Enni Id, Alpo Koivumäki, Liisa Kuoppala, Petri Martikainen, Kirsti Mäki, Ritva Nurmi, Erkki Pekkarinen, Jorma Pihl, Maija Saksman, Ilmari Salminen, Helinä Savonen, Johannes Setälä, Seppo Suomensyrjä, Tuija Teiska, Teemu Tuonela, Samuli Turtiainen, Jussi Tukiainen, Tixa ja Vesa Väänänen.

Museon toisessa kerroksessa on esillä amanuenssi Silja Lehtosen ja museonjohtaja Johanna Lehto-Vahteran kuratoima kokonaisuus, jossa itseoppineiden taidetta katsotaan eurooppalaisesta näkökulmasta. Tänä päivänä etenkin Sveitsissä, Ranskassa ja Yhdysvalloissa taiteen marginaali on saavuttanut vahvan aseman museoissa ja keräilijöiden keskuudessa. Näyttelyyn on lainattu outsider-taidetta Sveitsistä Zürichissa sijaitsevalta Galerie Susi Brunnerilta ja keräilijä Max E. Ammannilta. Sekä Susi Brunner että Max E. Ammann ovat keränneet suuret kokoelmat piirustuksia ja maalauksia mm. sveitsiläisiltä, italialaisilta ja ranskalaisilta taiteilijoilta. Kokoelmien teokset vievät lähelle art brut -termin juuria, sillä useimmat niistä ovat psykiatristen potilaiden tekemiä. Sveitsistä lainatut teokset eroavat näkyvästi ensimmäisessä kerroksessa esillä olevista suomalaisten teoksista. Sisällöt, työskentelytavat ja tekijöiden lähtökohdat ovat erilaiset. Suomalaisissa ITE-teoksissa materiaalin tuntu, luonnonläheisyys ja moniaistillisuus ovat pinnalla, kun taas eurooppalaisessa outsider-taiteessa piirustus ja maalaus hallitsevat.

Kokonaisuudessa esiintyvät Martine Copenaut (Belgia), Paul Duhem (Belgia), John Elsas (Saksa), Martha Grunenwaldt (Belgia), Marian Koopen (Alankomaat), Helmut Nimczewski (Saksa), Evert Panis (Alankomaat), Marco Raugei (Italia), Alain Signori (Ranska), Kata Smolenicky (Sveitsi) ja Oswald Tschirtner (Itävalta).

Toisessa kerroksessa on lisäksi esillä koko näyttelyn inspiraatio, tanskalainen taiteilija Henry Heerup (1907-1993). Tätä ei kehystetä -näyttely sai alkunsa Cobra-ryhmän näyttelystä Ars Novassa 2008. Heerupin teoksia ei ollut mukana näyttelyssä, mutta hänen taideideologiansa jäi itämään uusia ideoita. Heerup oli kuvanveistäjä ja maalari, jonka tuotanto oli laaja. Sen joukossa on myös suuri määrä romuveistoksia, joita Heerup asetti ensimmäistä kertaa näytteille jo 1930-luvulla. Heerup oli keräilijä ja tuunauksen mestari. Hän oli myös näkijä: hänelle teoksen muoto ja luonne olivat näkyvissä romuesineissä ja kivissä, joista hän taiteilijana houkutteli ja toi näkyviin materiaalin kätkemän hahmon. Henry Heerupin teokset ovat lainassa Heerup Museumista Tanskasta.

Videotreffit! Erkki Pirtola näyttää vuosien varrella keräämäänsä videoaineistoa ja kertoo tapaamistaan taiteilijoista 26.5. ja 25.8. klo 17.30 Aboa Vetus & Ars Novassa.

Kuva-aineistoa on saatavilla museon internetsivun kuvapankissa osoitteesta http://www.aboavetusarsnova.fi/tiedotusvalineet/kirjaudu. Sivuille voi kirjautua tunnuksella press ja salasanalla 42niki.

Lisätiedot:
Silja Lehtonen, amanuenssi
p. (02) 279 4916 tai (0400) 347 522
silja.lehtonen@aboavetusarsnova.fi

Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
p. (02) 279 4919 tai (0440) 800 227
johanna.lehto-vahtera@aboavetusarsnova.fi

Aboa Vetus & Ars Nova
Itäinen Rantakatu 4-6
20700 Turku
p. (02) 250 0552
www.aboavetusarsnova.fi
Museo on avoinna joka päivä klo 11-19